Vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen, työelämän kehittäminen ja EU

Todellisen eläkkeellejäämisiän nostaminen on eläkepolitiikkaamme varsinainen haaste. Ehdotettu vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen ei tätä ongelmaa ratkaisisi, kuten laajasti hallituksen tavoitteesta käydyssä keskustelussa on todettu.

Olen saanut runsaasti kysymyksiä ja kannanottoja eläkekysymykseen viime päivinä. Palautteen perusvire on kauttaaltaan samansuuntainen. Ihmiset jatkaisivat työelämässä mielellään nykyistä pidempäänkin, jos heillä vain olisi mielekästä ja motivoivaa tekemistä.

Eläkekysymyksen todellinen ydinkysymys on työelämän kehittäminen siten, että työelämässä nykyistä paremmin arvostettaisiin työ- ja elämänkokemuksen kautta karttunutta osaamista. Vaikka tilanne on jonkin verran viime vuosina parantunut esimerkiksi työttömäksi jäävien ikääntyneiden työntekijöiden on edelleen vaikea löytää uutta työpaikkaa. Ikä heikentää mahdollisuuksia työllistyä pitkälti riippumatta koulutuksesta, ammatista tai toimialasta. Erityisesti kotona perheestä vastuuta kantaneiden naisten siirtyminen työelämään osaamistaan vastaaviin tehtäviin on vaikeaa. Samoin omaishoitajana vastuutaan kantaneen – sukupuolesta riippumatta – palaaminen työelämään on ongelmallista. Nämä ongelmat ovat hyvin tiedossa kaikkien asiaan paneutuneiden piirissä. Valmisteilla on ollut lukuisia selvityksiä, ohjelmia ja strategioita. Nyt tarvittaisiin vain todellisia tekoja.

Työmarkkinoiden ikään liittyvä valikoivuus on kulttuurinen asia, jota ei muuteta direktiiveillä ja laeilla. Se voi muuttua kuitenkin asenteita ja arvojamme muuttaen.

Vanhuuseläkkeen ikärajan nostaminen ei lopulta kovin paljon vaikuttaisi varsinaiseen ongelmaan eli tarpeeseen saada nostettua todellista eläkkeellejäämisikää. Siihen taas voidaan vaikuttaa erityisesti muuttamalla työelämän kulttuuria siten, että kokeneiden työntekijöiden arvostus nousee nykyisestään. Olen seurannut kiinnostuneena myös ideoita ikäjohtamisesta, jonka avulla viihtymistä ja jaksamista työelämässä voidaan tukea.

Nämä teemat ovat ajankohtaisia myös EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta käytävässä keskustelussa. Komission sosiaalista ulottuvuutta koskeva toimintaohjelma sisältää kiinnostavia ajatuksia myös ikääntyneiden työmarkkinoiden kehittämiseksi. Asiakirjan keskeinen prioriteettialue on luoda keinoja varautua ikääntyvään yhteiskuntaan EU-tasoisilla toimenpiteillä. Toimintaohjelman konkretisoiminen on parhaillaan käynnissä: kevään aikana odotamme saavamme komissiolta muun muassa päivitetyn version ikääntymisen vaikutuksesta julkisiin menoihin. Konkreettisina EU-toimenpiteinä voidaan mainita esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuusstrategia vuosiksi 2007–2012, jonka tavoitteena on auttaa ihmisiä pysymään pitempään työmarkkinoilla parantamalla suojelua työpaikan riskitekijöiltä.

Työelämän kulttuurin muuttaminen voi tapahtua vain yhteistyössä työnantajien, työntekijöiden ja työelämän pelisääntöjä luovien kansallisten ja EU-lainsäätäjien kanssa. Toivon mukaan käynnissä oleva keskustelu vanhuuseläkeiän nostamisesta johtaa uutta luovaan vuorovaikutteiseen keskusteluun, jossa etsitään yhdessä ratkaisuja yhteiseen ongelmaan. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen perjantaiset sovittelevat puheenvuorot antavat aiheen olettaa, että tällaiselle vuoropuhelulle saattaisi nyt olla mahdollisuuksia.

Jätä kommentti

css.php