Suomen EU-politiikka aktivoituu – painopisteet uudistuvat

Eurovaaliehdokkaiden pääsiäislukemiseksi saimme valtioneuvoston tuoreen selonteon EU-politiikasta. Kuten Alexander Stubb kirjoittaa blogissaan, selonteko osoittaa hallituksella olevan aktiivinen ote EU-politiikkaan. Selonteossa on hyviä elementtejä, eikä tahtotila olla erittäin Eurooppa-myönteinen hallitus jää epäselväksi. Suomen EU-politiikan vahvistamiselle on tämän selonteon pohjalta hyvät lähtökohdat.

Selonteon mukaan Suomen painopisteet Euroopan unionissa liittyvät kansalaisten Eurooppaan, Euroopan taloudelliseen menestymiseen ja EU:n rooliin globaalina vaikuttajana. Hyvä listaus.

Onnistuneimpina selonteon osana pidän jaksoa ”Kansalaisten Eurooppa”. Painotus on tärkeä: EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät aiheet ovat tulevalla parlamenttikaudella keskeisin EU-päätöksenteon kokonaisuus energia-, ilmasto-, ympäristö- sekä talousteemojen ohella.

Terävämpää otetta selonteossa olisin kaivannut lähinnä energia- ja luonnonvarapolitiikkaa sekä globaalipolitiikkaa käsitteleviin osuuksiin.

Energiapolitiikkaa koskeva osuus on kuvaileva ja nykytilanteen toteava. Suomen tahtotila on muotoiltu varsin löyhästi. Energiaverkkoja koskeva toteamus on kyllä asiaa. Tärkeää energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan välistä yhteyttä ei ole yritetty ottaa kunnolla haltuun. Suomen pitäisi uskaltaa astua uusiutuvia energialähteitä koskevassa innovaatiotoiminnassa eurooppalaiseen eturintamaan. Sekä työllisyys- että ympäristövaikutukset olisivat pitkällä aikavälillä huomattavia, jos uskaltaisimme panostaa kunnolla vihreään teknologiaan. Tämä edellyttäisi vahvaa poliittista tahtotilaa, jota hallitus ei nyt ole ilmaissut. EU:n asettamat lyhyen aikavälin tavoitteet eivät ole riittäviä. Oma poliittinen tahtotilani on: uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta 80 % vuonna 2050. Sen puolesta toimin.

Luonnonvarapolitiikkaa koskeva osuus selonteossa on kevyt ja vähän vanhakantainenkin. Luonnonvarapolitiikan uusimmat ideat eivät valitettavasti näy selonteossa. Itse nostan tällä sektorilla esille erityisesti ajatusta uuden sukupolven biotaloudesta sekä tehokkaasta materiaalikierrosta. Nämä ideat on hyvin kirjattu valtioneuvostolle viime viikolla luovutettuun Kansalliseen luonnonvarastrategiaan. EU-päätöksenteossa luonnonvarapolitiikan uusimmat teemat ovat lähivuosina tärkeitä ja Suomen tahtotilan terästämiselle luonnonvarastrategian hengessä olisi todellista tarvetta.

Selonteon jaksoon ”Globaali johtaja” olin hyvässä kokonaisuudessa eniten pettynyt. Tavoitteista olen yleisesti ottaen samaa mieltä, mutta ne ovat kovin yleisiä.

Selonteossa ei mielestäni riittävän luovalla ja syvällisellä otteella ole arvioitu sitä, miten EU:n on toimittava uudistuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Selonteon mukaan ”EU:n ja Yhdysvaltojen suhde on myös tulevaisuudessa unionin tärkein ulkosuhde.” Varmasti tämä on tärkeä suhde, mutta onko paikallaan jatkossakin nostaa se näin ylivertaiseksi? Mielestäni EU tuijottaa nykyisin liikaa transatlanttisiin suhteisiin. Yhteinen eurooppalainen haasteemme on ennen kaikkea Aasian vahvistuminen. Tämä havaitaan selonteossa hyvin, mutta tästä ei tehdä riittäviä johtopäätöksiä.

Oma tahtotilani  EU:n globaalissa johtajuudessa on asettaa EU:n toiminnan ykkösprioriteetiksi multipäätöksentekojärjestelmien (YK, IMF, WTO jne) vahvistaminen transatlanttisiin suhteisiin keskittymisen sijaan. YK-järjestelmän vahvistaminen on asetettava EU:n ykköstavoitteeksi, koska se on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi paikka linjata maailmanlaajuisesti kaikkea olennaista: turvallisuutta, taloutta, ympäristöä ja ihmisoikeuksia. EU:n on nykyisin valitettavasti tehoton YK-politiikassaan monista eri syistä. EU:n olisi muun muassa vahvistettava yhteistyötään G-70-ryhmän kanssa.

Kokonaisuutena sarjassa ”valtioneuvon selonteko” kyseessä on erinomainen paperi. En juurikaan löytänyt kohtia, joista varsinaisesti olisin täysin eri mieltä. Poliittista kunnianhimoa ja katsetta vähän pidemmälle tulevaisuuteen jäin joissakin kohdin kaipailemaan lisää.

2 kommenttia artikkeliin “Suomen EU-politiikka aktivoituu – painopisteet uudistuvat”
  1. avatar Marja Viljanen sanoo:

    Tosiaan! Ei ole mitään syytä tällä EU:n nurkalla rakentaa suhteita vain Atlantin yli. Samalla kun eräällä tavalla näkyy itse USA:nkin hieman syvempää sitoutumista esim. juuri YK:n toimintaan – onpa se liittynyt Kioton ilmastosopimukseenkin. Kansainvälisen talouskriisin suuri vyöry alkoi USA:sta, mutta tällä hetkellä sen ratkaisu ei voi keskittyä mihinkään muuhun kuin multipäätöksentekojärjestelmiin- ja juuri sillä logiikalla, mitä blogissa ilmenee .

    Tällainenkin puoltaa paljon Pietikäisen kantaa. Nämä ovat erittäin oleellisia asioita Suomen EU-politiikassa. Suomi ei voi olla ylimielinen tai edes ympäripyöreä näiden asioiden edessä.

    Yleisesti kommentoituna; liiallinen ”pehmeys” ja ympäripyöreys vesittää agendoja; samaan aikaan ollaan huolissaan kansalaisten alhaisesta eurovaalikiinnostuksesta. Olisi korkea aika saada perille suomalaisillekin, että Suomen asiat riippuvat ulkomaailmasta- eikä paluuta mihinkään vanhaan ole. Lepsu muotoilu ei aja tätäkään asiaa selonteoissakaan

  2. avatar Hugo Holvi sanoo:

    Täyttä potaskaa.
    Suomi on kuin hyttysenpaska maapallon kartalla.
    Me voimme ajaa asiamme ilman eu:ta loistavasti jos haluamme.
    Vuoden 1995 liittyminen on ollut Suomen suurin virhe.
    Katsokaa Sveitsiä ja Norjaa esim.ei ole työttömien armeijaa…
    ja on vielä jotain moraaliakin yhteiskunnassa
    tervessii vaa….

Jätä kommentti

css.php