Hyvää meripäivää!

Euroopan unionin meripäivää vietetään tänään. Meripäivä perustettiin osana vuoden 2007 integroitua meripolitiikkaa ja sen tarkoituksena on muistuttaa EU:n kansalaisia merien sosiaalisesta, taloudellisesta ja kulttuurisesta merkityksestä. Päivän teemakonferenssi järjestetään tänä vuonna Roomassa, jossa käsitellään mm. ilmastonmuutoksen haasteita ja EU:n meripolitiikan tähänastista täytäntöönpanoa.

Ympäristöhaasteet kuuluvat tiiviisti meripolitiikkaan: EU:n meristrategian tavoitteena on merien hyvä ympäristön tila vuoteen 2021 tultaessa. Itämeren osalta tavoite vaikuttaa valitettavan kaukaiselta: vaikka määrätietoiset pelastustoimet aloitettaisiin kaikilla rintamilla tänään, kestää Itämeren tervehdyttäminen huomattavan kauan. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet kumoavat osan tervehdyttämistoimilla saavutettavista hyödyistä, minkä lisäksi jatkuvasti lisääntyvä liikenne lisää herkän ympäristön kannalta kohtalokkaiden onnettomuuksien riskejä merellä.

EU:n itämeristrategia on komissiossa valmisteltu siihen pisteeseen, että se on valmis esitettäväksi kesäkuussa kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. Itse strategian liitteeksi tulee konkreettisia toimia sisältävä toimintaohjelma. Kesäkuussa EU-puheenjohtajuuden viitan saava Ruotsi on ottanut Itämeristrategian yhdeksi puheenjohtajuuden painopisteistään, ja strategia on tarkoitus hyväksyä lokakuussa 2009.

EU:n sisällä meripolitiikan koherenssia lisäisi yhtenäisen meripolitiikan sisällä määriteltävät merikohtaiset profiilit – tämä vähentäisi myös eri merialueiden välistä kilpailua rahoituksesta, kun kaikilla olisi yhteisen meripolitiikan puitteissa intressi varmistaa riittävä rahoitus koko meriä koskevalle politiikalle. Välimeren profiili muotoutuu kestävän kehityksen edistämiseen, joka pitäisi sisällään Välimeren molempien rantojen tasapuolisen kehittämisen mm. kestävän energiapolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan kautta. Mustanmeren profiili – Ruotsi-Puola -aloitetta mukaillen – on vakaus, rauha ja demokratian rakentaminen. Itämeren painopiste on meren ympäristön tilassa ja tervehdyttämisessä.

EU:n ei tule omien strategioidensa ohella unohtaa laajempaa kokonaisuutta meriensä suojelussa: kansainvälisen areenan hyödyntämistä pitää lisätä huomattavasti. Vaikka unionitason yhteinen toiminta on äärimmäisen tärkeää, niin on myös kansainvälinen toimintaympäristö.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tehdyt sopimukset velvoittavat myös Venäjää. Niin unionin kuin Suomenkin tulee toimia aktiivisesti järjestössä. IMO:ssa on mahdollista sopia esimerkiksi PSSA (Particularly Sensitive Sea Areas) -alueita koskevista lisäturvamääräyksistä. PSSA-statuksen myöntää IMO sellaisille merialueille, joiden se katsoo olevan erityisesti herkkiä ja suojelun tarpeessa.

Status yksinään ei nosta meriturvallisuutta sille tasolle, kuin Itämeren PSSA-alueiden tehokkaan suojelun kannalta olisi tarpeellista. Tarvittavia lisäturvamääräyksiä olisivat esimerkiksi pakollinen saattohinaus satamista ja satamiin ja pakollinen luotsaus. Järjestön piirissä tulisi myös yrittää sopia koko Itämeren kattavasta liikenteen ohjausjärjestelmästä.

Jätä kommentti

css.php