Hei, kiinnostaako ketään?

Eurovaalien yhteydessä on noussut pinnalle yksi EU:n kestoteemoista: unioni ja sen tekemiset eivät kiinnosta ketään. Vaalikentiltä kerätty kokemus on tälle väitteelle täysin vastakkainen: EU-asiat kiinnostavat ja puhuttavat kansalaisia. Ja paljon. Kentillä kohtaamani ihmiset tiesivät, mistä puhuivat ja mistä kysyivät. Puhututtavia asioita ovat arkipäivän huolet ja toiveet, ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu, saimaannorppa, finanssikriisi, ihmisistä huolehtiminen ja EU:n vallan suhde kansalliseen päätöksentekoon. Ihmisillä on vahva halu vaikuttaa siihen tulevaisuuteen, mitä europarlamentissa rakennetaan. Näin tämän pitääkin olla!

EU:sta tuntuu olevan vallalla myytti, jonka mukaan EU-asioiden ymmärtämys ja EU-asioista puhuminen edellyttää jotain korkeamman asteen instituutio-opin tuntemusta. Kaksoishatutettu korkea edustaja sikseen – asiat ovat EU:ssakin asioita, joista jokaisella voi ja saa olla mielipide: millaista ympäristönsuojelua haluamme, kuinka korkeatasoista ilmastopolitiikkaa? Tuleeko EU:lla olla vahva sosiaalinen ulottuvuus, kuinka avoimia ovat ulkorajamme? Asiat ovat hyvin arkisia.

Keinoja europarlamenttivaalien äänestysinnokkuuden hilaamiseen ylöspäin tulee kuitenkin edelleen pohtia ja kehitellä.

EU on osa sisäpolitiikkaa, perustavanlaatuiset kysymykset samoja kuin kansallisissakin vaaleissa. Siksi ehdotankin, että eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit tulisi yhdistää. Samalla ratkaistaan niin sanotun kaksoismandaatin ongelma. Henkilön on valittava, kumpaan vaaliin hän osallistuu ja molemmissa vaaleissa ei voisi olla ehdolla.

Samalla tavoin uudentyyppisen europarlamentaarikkojen EU-kyselytunnin luominen eduskuntaan valtioneuvoston kyselytunnin mallilla lisäisi ajatusten ja tiedon vaihtoa kansallisen ja Euroopan-tason parlamenttien välillä. Näin kansaa suoraan edustamaan valittujen suomalaisten europarlamentaarikkojen ja kansanedustajien näkemykset tulisivat nykyistä paremmin huomioiduksi, kun Suomen ministerit ja virkamiehet osallistuvat asioiden käsittelyyn EU:ssa.

Pienet käytännöntoimet hilaisivat niin ikään äänestysprosenttia ylöspäin. Esimerkiksi äänioikeusilmoituksen yhteydessä kaikkiin koteihin postitettava lista kaikista ehdokkaista helpottaisi oman ehdokkaan etsimisen alkuun. Englannissa tehdyn tutkimuksen mukaan EU-uutisoinnin merkitys ihmisten aktiivisuuteen on huomattava: kun ajankohtaistiedotuksessa kerrotaan EU:sta ja EU-päätösten konkreettisesta vaikutuksesta ihmisten arkipäivään, on tällä ollut huomattavaa merkitystä ihmisten aktiivisuuteen. Maalaisjärjellä järkeiltävä tulos, eikä mikään yllätys. Harmillisen usein EU-uutisointi keskittyy korkealentoisiin neuvostotapaamisiin, rakennekysymyksiin, kiistelyyn EU:n olemassaolosta tai kansalaisten tietämättömyyteen EU-asioista. Kauhallinen arkipäivää maustaisi keskusteluja hienosti. Otetaan kauha ja arki käyttöön!

Jätä kommentti

css.php