Reilun pelin varmistaja?

Terveydelle vaarallisia kemikaaleja, pieniin osiin hajoavia leluja, sähköiskuja antavia latureita… – lista kaupoistamme löytyvistä vaarallisista tuotteista on pitkä. Tämän todistaa osaltaan hiljattain julkaistu komission vuosikatsaus, joka käsittelee Euroopassa vaaraa aiheuttavista tuotteista tehtyjä ilmoituksia. Ylivoimaisesti eniten näitä tehtiin vuonna 2012 vaatteista ja tekstiileistä, sekä leluista ja elektroniikkalaitteista. 

Tuoteturvallisuus ei ole leikin paikka, kysymys on vakavimmillaan ihmishengistä. Loukkaantuminen, vaarallisille kemikaaleille altistuminen ja kuristuminen olivat Euroopan-laajuisesti yleisimmät syyt ilmoittaa tuote EU:n yhteiseen tuoteturvallisuuden tiedonvaihtojärjestelmään, RAPEX:iin. Yksin Suomesta tehtiin 116 ilmoitusta: näistä suuri osa koski leluja ja sähkölaitteita.

Markkinavalvonta ja tuoteturvallisuus ovat tapetilla parlamentissakin: näitä koskevaa lainsäädäntöä selkeytetään ja osaltaan myös tiukennetaan parhaillaan. Vastaan itse parlamentin mietinnöstä markkinavalvontaan.

Kysymys on turvallisuuden lisäksi myös ympäristöystävällisyydestä ja siitä, etteivät tuotteet tuhlaile energiaa sallittua enempää; tiukat ympäristö- ja energiastandardit ovat yhtä tyhjän kanssa, jos niitä on mahdollista rikkoa mennen tullen. Pelisääntöjä noudattavia yrityksiä potuttaa oikeutetusti se, että EU:n alueella on mahdollista myydä puolet halvempia laitteita ja vempeleitä, jotka eivät täytä lähellekään esimerkiksi EU-ympäristövaatimuksia. Tehokasta markkinavalvontaa tarvitaan varmistamaan reilu peli.

Leijonanosa vaarallisiksi ilmoitetuista tuotteista saapuu Euroopan markkinoille Kiinasta. Saman uumoillaan olevan totta ympäristönormeja rikkovien tuotteiden osalta. Haasteena on EU-alueelle tuotavien tuotteiden tehokas valvonta ulkorajoilla – nykyisillä valvontaresursseilla viranomaisten haaviin jää vain pintapuolinen raapaisu. Ongelman laajuudesta kertoo jotain se, että komission arvioiden mukaan vain 0.3 % kaikista unionissa myyntiin tulevista tuotteista tarkistetaan.
 
Yksittäisillä keinoilla ei ongelmaa voida ratkaista: tarvitaan erilaisten keinojen työkalupakki. Esimerkiksi lisäämällä viranomaisten ja yritysten yhteistyötä olisi mahdollista tarttua ongelmiin jo varhaisemmassa vaiheessa.

Kun rajat ovat avoimet tavaroiden liikkua EU-maasta toimeen, on tuoteturvallisuuden varmistaminen kaikkien jäsenmaiden yhteinen vastuu. Saumattomasti toimivaan yhteistyöhön on kuitenkin vielä matkaa: tehokkaampi yhteispeli olisi valttia esimerkiksi tuotteiden testauksen ja näistä vaihdettavien tietojen osalta. Kun talouskriisin kurjistamista valtioiden kukkaroista on vaikea nipistää lisää resursseja vielä nykyistä tehokkaampaan valvontaan, on yhteistyön tiivistäminen ainoa vaihtoehto – työsarkaa riittää.

Jätä kommentti

css.php