Eurooppalainen superviikko

EU:ta moititaan usein saamattomuudesta – usein aiheestakin. Tällä viikolla tehdyt päätökset osoittivat kuitenkin sen, ettei unioni suinkaan ole rampa ankka. Neuvostossa nuijittiin pöytään päätökset pankkiunionin seuraavista askeleista, maataloustukien tulevaisuudesta ja seuraavan seitsenvuotiskauden budjettiraameista.

Pankkiunionin osalta tehdyillä päätöksillä asetettiin marssijärjestys sille, kenen kukkarosta mahdolliset tulevaisuuden pankkikriisit maksetaan. Vuonna 2008 alkaneessa kriisissä tappioita ovat kärsineet veronmaksajat, tulevaisuudessa vastuu osoitetaan sille, kenelle se kuuluu: sijoittajien vastuuta kasvatetaan. Nyt sovitussa järjestelmässä ensimmäisellä portaalla tappiovastuun osalta seisovat pankin osakkeenomistajat, velkojat ja suurtallettajat, tämän jälkeen turvaudutaan tarvittaessa kunkin maan pankkikriisirahastoihin. Veronmaksajien osuus tulee kaiken tämän jälkeen – rahastojen ja järjestelmän tarkoitus on, ettei tähän tilanteeseen päädytä.

Pankkiunioni on osa suurempaa kokonaisuutta, joilla pyritään tukemaan sekä finanssisektorin että jäsenmaiden talouksien valvontaa ja vakautta. Finanssisektorin ”vahtikoirina” aloittivat vuoden 2011 alussa kolme eurooppalaista valvontaviranomaista, jotka vastaavat rahoitus-, pankki- ja vakuutustoiminnan valvonnasta. Laajasti makrotason valvonnasta huolehtii Euroopan järjestelmäriskikomitea, jonka tehtävänä on pitää silmällä sitä, että koko eurooppalaista talousjärjestelmää mahdollisesti horjuttavat riskitekijät pysyvät hallinnassa. Euroopan keskuspankki EKP tulee taas vastaamaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen valvonnasta pankkien osalta.

Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeää, sillä se takaa Eurooppalaisen ja suomalaisen ruoantuotannon säilymisen tulevaisuudessakin. Yksin emme pärjää globaaleilla ruokamarkkinoilla suurten tuottajamaiden puristuksessa. Tällä viikolla saatiin päätökseen yhteisen maatalouspolitiikan uudistusneuvottelut, jotka tuottivat meille suomalaisille jopa ennakoitua paremman lopputuloksen. Uudistus tukee eurooppalaisen maatalouden kehittymistä, tasa-arvoistumista ja vihertymistä, ja Suomessa voidaan jatkossakin viljellä maata Pohjolan erityisoloissa.

Pitkällisten neuvottelujen jälkeen saavutettiin myös yhteisymmärrys kauden 2014–2020 rahoituskehyksistä. Sopuun kirjattiin parlamentin vaatimuksesta enemmän joustavuutta: yhden budjettikohdan alla käyttämättömiä varoja voidaan siirtää sinne, missä niitä kiireimmin tarvitaan. Budjetin merkitys on kokoaan huomattavasti suurempi – sillä pystytään toteuttamaan hankkeita, mihin yksikään jäsenmaa ei yksin pysty. EU-maiden rajat ylittävät sähköverkot, rautatiet, tutkimus ja kehitys ovat kaikki esimerkkejä hankkeista, joissa yhdessä tekemisen summa on huomattavasti osiaan suurempi.

Yhtäkään nyt tehdyistä päätöksistä ei olisi ollut mahdollista toteuttaa tehokkaasti vain kansallisella tasolla. Pankkiunioni on myös Suomen turva: yhteisillä markkinoilla yhdenkin maan tai ison eurooppalaisen pankin tai pankkiryhmän kriisi leviää jokaisen jäsenvaltion ja jokaisen kansalaisen ongelmaksi. Vahvan valvojan varmistamat yhteiset pelisäännöt tuovat rahoitusmarkkinoille paljon kaivattua vakautta ja lievittävät hermostuneisuutta. Kun yhteiset pelisäännöt vahvistavat koko eurooppalaista pankkijärjestelmää, parantaa se tätä kautta myös pankkien edellytyksiä rahoittaa reaalitaloutta paremmin.

 

2 kommenttia artikkeliin “Eurooppalainen superviikko”
  1. Sirpa Pietikäinen kirjoittaa niin kauniisti pankkijärjestelmän parantamiseen tahtäävistä toimista. Eu:n ja euron historia on kuitenkin osoittanut, että sopimuksilla on vain paperin arvo kun tullaan tiukkaan paikkaan. Sopimuksia tulkitaan niin kuin omalle maalle ja oman maan pankeille sopii. Pankkien lobbareilla on niin vahva asema päätöksenteossa, että valitettavasti jatkossakin veronmaksajat kantavat suurimman vastuun tappioista. Hyvä esimerkki tästä oli ensimmäiset pankkien stressitestit. Niissä löytyi vain muutama huolestuttava pankki. Kuitenkin osa stressitestin läpäisseistä pankeista oli puolen vuoden kuluttua konkurssikypsiä. Kyllä pankki-ihmiset hyvin tiesivät, että testit olivat vain silmänlumetta. Tällä kuitenkin ostettiin aikaa jotta saatiin veronmaksajien piikki auki.
    Sekä Urpilainen ja Hetemäki todistavat, ettei tarvetta Kreikan lainojen uudelleenjärjestelyyn ole. Näin siitä huolimatta, että jokainen tavallisella järjellä varustettu ihminen tietää ettei Kreikka voi lainoistaan selvitä. Kun Suomi ensimmäisen kerran antoi Kreikalle lainaa,kävi Suomen Pankin johtaja Honkapohja TV1:ssä kertomassa että laina on ehdottoman välttämätön jotta Kreikka saadaan 2% kasvu-uralle! Hän on sentään Harwardissa ollut professorina. Valitettavasti uskoni siihen, että näistä asioista puhuttaisiin rehellisesti ja oikein on täysin mennyt. Uskon kyllä enemmän joulupukkiin kuin Rehniin, Urpilaiseen ,Kataiseen, Stubiin jne jne

  2. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Iltaa Sinulle, Seppo! Samoin myös kaikille helteen näännyttämille blogi-kirjoittajille!
    Sirpa Pietikäinenhän on sisällä ”systeemissä”, sen vuoksi kaunomaalaaminen EU-neuvoston työskentelyn tuloksista. Onhan hän siellä mukana… tärkeänä, ajamassa Suomenkin (?) etuja.
    En tiedä, mitenkä asian kuvailisi pedagogisesti, onhan EU hänen työnantajansa. Siellä Sirpa raataa ”nälkäpalkalla”, ja mitä saa kiitokseksi meiltä kaduntallaajilta… vain nälvimistä ja asiatonta kritiikkiä.
    Vakavasti sanottuna, tuleehan EU:n taholta joskus hyviäkin säädöksiä ja lakeja, joista kansallisella tasolla ei koskaan olisi päästy yksimielisyyteen.
    Toinen asia on sitten, että siltä taholta tahdotaan usein puuttua myös aivan naurettaviin pikkuseikkoihin.
    Tapani

Jätä kommentti

css.php