Terveystiedot pilvessä

Euroopan unionissa käynnissä olevalla e-terveyden kehittämisohjelmalla on paljon potentiaalia mullistaa tulevaisuuden terveydenhuoltoa. Eniten annettavaa sillä on potilaille. Sähköisten terveyspalveluiden lisääntyminen parantaa potilaiden oikeutta huolehtia omasta terveydestään.

Pölyyntyvien kotikuntolaitteiden jälkeen suomalaisten olohuoneisiin ovat ilmestyneet verenpainemittarit ja veren sokerin testauslaitteet. Ihmisiä on yhä enemmän alkanut kiinnostaa oman kunnon ylläpidon lisäksi myös se, miten omaa terveyttään voi seurata. Lääkäripalvelujen keskittyessä etenkin taajamien ulkopuolella on huomattavasti pienempi kynnys seurata omaa verenpainettaan lempi tv-sarjaa katsellessa kuin lähtemällä lähikaupungin terveysasemalle.

Sähköisten järjestelmien kehittäminen on avainasemassa oman terveyden seurannassa. Sähköpostilla tulisi voida hoitaa rutiiniasioita, kuten reseptin uusintaa, laboratoriotulosten tiedustelua tai kotona mitattujen verenpainelukemien tulkintaa. Tällä säästyttäisiin useilta välivaiheilta, joita puhelin- tai vastaanottoaikojen varaaminen tai lähetteiden kirjoittaminen aiheuttaa.

Suurin merkitys terveyspalvelujen ja -tietojen sähköistämisellä tulisi sitä kautta, että jokaisen ihmisen terveyshistoria saataisiin yhteen paikkaan, esimerkiksi pilvipalveluun. EU-komissio on jo ilmoittanut luovansa teknisiä standardeja, joiden avulla eri sähköiset järjestelmät ymmärtävät paremmin toisiaan. Näiden standardien myötä kaikki terveydenhuollon tapahtumat kirjautuisivat henkilökohtaisiin tietoihin, joihin potilas pääsisi käsiksi paikasta riippumatta esim. sähköisen seurantakortin, USB-tikun tai koodin avulla.

Jotta kotitestaukset voidaan yhdistää sähköiseen terveysarkistoon, laitteisiin tarvitaan ripaus jo käytössä olevaa teknologiaa. Ne tulisi kehittää sellaisiksi, että kotisohvalla mitatut verenpainetulokset siirtyvät automaattisesti omiin sähköisiin tietoihin. Näin tuloksia ei enää tarvitsisi kirjata erikseen paperille, joka on nopeasti hukassa tai ainakin eri paikassa kuin kaikki muut paperit.

Parlamentin sisämarkkinavaliokunta hyväksyy tänään lausuntonsa komission e-terveyden kehittämisohjelmaan. Olen toiminut oman ryhmäni pääneuvottelijana ja tuonut esille sähköisen terveysrekisterin ohella myös sähköisten palvelujen esteettömyyden, potilaiden kuulemisen niiden kehittämisessä sekä henkilötietojen riittävän suojan. Sähköisen terveydenhuollon kehittäminen on tulevaisuuden ydinalueita, sen myötä saadaan alas kansantalouden kustannuksia ja yhteiskuntaan terveempiä kansalaisia.

Juttu on ilmestynyt Apteekkari-lehdessä 27.9.

Kommentti artikkeliin “Terveystiedot pilvessä”
  1. avatar Beobachter sanoo:

    Odottaessamme ”Euroopan unionissa e-terveyden kehittämisohjelmalla tulevaisuuden terveydenhuollon mullistamista” olisi sitä ennen ainakin täällä kotikaupungissamme HML’ssa terveyskeskus hyvä saada toimimaan paremmin siten, ettei lääkärille pääsyaika ole 5..6 viikkoa.

    Pidempään kaupungissa asunut muistaa, että kun aikanaan 70-luvulla, jolloin Suomi oli köyhempi ja kuntaverokannat yleisesti olivat 17% paikkeilla, kunnalliselle lääkärille pääsi muutamassa päivässä. Nyt, kun kuntavero on 20% pinnassa ja edelleen nousussa, lääkärille jonotusaika on useita viikkoja. Kansalainen mielellään ajattelisi, että julkisista palveluista terveyden- ja sairaanhoito ja siinä sekä ensihoitoon että tarvittaessa jatkohoitoon pääsynopeus ovat ykkösasia perusopetuksen, teknisen toimen, infrastr’sta huolehtimisen ja eräiden muiden toimintojen rinnalla muun ollessa sekundääristä. Ei EU’ta ole syyttääminen huonosta kehityksesä, vaan kysymys on paikallisesta asioiden tärkeysjärjestykseen panemisesta.

    Toinen Sote-kentässämme vinoutunut asia on, että pääosa yksityislääkäripalveluista ja vanhuspalveluista on ajautunut ulkomaiseen,, joissain tapauksissa veroparatiiseihin rekisteröityneiden yritysten omistukseen. Voitot virtaavat pois Suomesta. Onneksi täällä HML’ssa Linnan Klinikka muodostaa poikkeuksen ja lienee kokonaan kotimaisessa ja pitkälti paikallisessa omistuksessa, mikä on erittäin positiivinen asia.

    Yleisemmin tähän aihepiiriin liittyen, myös muita yhteiskunnan perustoimintoja koskevana keskustapuolueen pj Sipilä esitti äskettäin terveen ajatuksen, että strategiset verkot esim. sähköverkot tulisi pitää kansallisessa omistuksessa ja että tämän rahoittamiseksi voitaisiin käyttää ”kansan obligaatiota”, joista suomalaiset piensijoittajat saisivat parempaa tuottoa kuin nykyisen 0,5….1,5% talletuskoron pankista.

    Kansallisesti Suomessa kannattaisi siis lähteä edistämään toimintaa, että yhteiskunnan perustoiminnot, niin strategiset sähkö-, tietoliikenne- ym verkot kuin Sote-kenttään kuuluva yritystoiminta (yksityislääkäri- ja vanhuspalvelut) pidettäisiin ”kansan obligaatio” rahoitusmuodon avustamana kansallisessa valtion kuntien omistuksessta, jolloin yhteiskunnan perustoinnoista kertyvä taloudellinen hyöty jäisi kotimaahan, eikä valuisi maasta pois.

    .

Jätä kommentti

css.php