Piensijoittajien suojan parantaminen takkuaa

Tuleeko kuluttajan saada täsmällistä ja selkeää tietoa siitä, mitä hän on ostamassa? Vai voiko myyjä paketoida myymänsä tuotteen niin sekavaksi, että kuluttaja ei oikeastaan tiedä mitä ostaa?

 

Tuntuu itsestään selvältä, että sekä kuluttajan että myyjän kannalta olisi parempi, että ostajalla on selvä käsitys ostamansa tuotteen sisällöstä. Epäselvyydet johtavat turhiin riitoihin. Tämä on nähty viime vuosina useasti uusien sijoitustuotteiden yhteydessä. Niistä on Suomessakin ajauduttu oikeudenkäynteihin, joiden syynä on ollut epäselvä sijoittajalle annettu informaatio. Muualta Euroopasta löytyy räikeitäkin esimerkkejä vaikkapa vanhuksille myydyistä rahastoista, joiden tuoton toteutuminen on sidottu monen kymmenen vuoden päähän.

 

EU:ssa on useita vuosia valmisteltu lainsäädäntöä, jolla piensijoittajien suojaa parannettaisiin. Tarkoitus on selkiyttää niin kutsuttuja paketoituja sijoitusrahastoja koskevia sääntöjä.

 

Sijoituksen riskien, kustannusten ja tuotto-odotusten arviointi ja vertailu helpottuisi uuden lainsäädännön myötä. Sijoitustuotteista annetaan nykyisin tietoja eri tavoin riippuen myös sijoitustuotteen oikeudellisesta muodosta ja jakelukanavasta, mikä vaikeuttaa harkittujen sijoituspäätösten tekemistä.

 

Olen toiminut asiassa oman ryhmäni pääneuvottelijana Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa jo kaksi vuotta. Tehtävä on ollut haastava yhteensovitusyritys erilaisten intressien välillä. Lainsäädäntö on ollut myös yksi tämän parlamenttikauden kiihkeimpiä lobbauksen kohteita.

 

Jo ennestään hankalat piensijoittajien suojan parantamista koskevat neuvottelut jumittui tällä viikolla parlamentin ja jäsenvaltioiden välisiin erimielisyyksiin. Jäsenvaltiot eivät ole valmiita hyväksymään parlamentin linjauksia piensijoittajien suojan parantamiseksi.

 

Jäsenvaltiot ajavat piensijoittajille heikompaa suojaa kuin mitä parlamentti haluaisi. Jäsenvaltiot haluavat kaventaa sitä tuoteryhmää, johon lainsäädäntöä sovelletaan. Erityistä kiistaa aiheuttaa kysymys siitä, tulisiko kuluttajan saada samat perustiedot myös vapaaehtoisista eläkesijoitustuotteista. Tätä olen ajanut voimakkaasti.

 

Samoin jäsenvaltiot suhtautuvat nuivasti parlamentin esitykseen, jossa tuotteen koko elinkaaren kaikki kustannukset esitettäisiin kuluttajalle ymmärrettävässä, kumulatiivisessa muodossa. Mielestäni tämä parlamentin kantaan sisällyttämäni periaate on koko lainsäädäntöhankkeen keskeisimpiä ideoita. Yksittäisistä, irrallisista prosenttiluvuista on sijoittajan hankala päätellä, kuinka suuren osan voitosta syövät kaikki koko sijoitusajalta yhteenlasketut kustannukset. Joissakin tapauksissa ”kannattavampaa” voi olla laittaa koko summa tavalliselle talletustilille.

 

Asiaa käsitellään nyt jäsenvaltioiden, parlamentin ja komission välisessä kolmikantaneuvottelussa. Toimin neuvotteluissa oman ryhmäni pääneuvottelijana.

 

Kolmikantaneuvotteluissa on tärkeää löytää kompromissi, muutoin lainsäädäntöä ei ehkä lainkaan hyväksytä. Kompromissi oli jo hyvin lähellä maanantaina, mutta valitettavasti lopullista sopua ei vielä löytynyt. Neuvotteluja jatketaan ensi viikolla. Uhkana on, että tämän merkittävän lainsäädäntöpaketin käsittely siirtyy vaalien jälkeen, mikä mutkistaisi entisestään asian käsittelyä.

Kommentti artikkeliin “Piensijoittajien suojan parantaminen takkuaa”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Kauniita sanoja taaskin asiasta jota kukaan ei oikein ymmärrä, tuskin itsekään.

    Miten on Sirpa voisitko joskus keskittyä yhteen aiheeseen josta varmasti jotain tiedät jotain ja heretä jokajuttuun takertumasta, sillä hieman vaikuttaa siltä sellainen, että jos kaikkeen tarttuu ei saa mitää koskaan valmiiksi eikä mikään muutu.
    Hieman nuo sun tekstisi muistuttaavat siltä, että yrität sanoa, että jonkun tarttis tehrä jotain.. mutta kukaan ei tee .

    Piensijoittajan kannalta olisi varmaan kaikkein tärkeintä sellainen, että myös piensijoittaja saisi osinkonsa verovapaana siihen ensimmäiseen miljoonaan asti, niinkuin nämä vaalirahoittajanasi toimivat Bjöörn Whaalroosit sun muut Pekkaniskat ym.
    Nythän homma menee aina niin että jos piensijoittaja-mummeli saa sijoituksilleen jotain katetta, siis jos saa.. Niin verottaja on heti siitä pikkipikkuhyvästä vaatimassa 30 prosenttinsa .
    Mutta jos käykin niin ettei tule mitään voittoja vaan sijoitukset palaakin ja pääomiltaankin, niin ettei jäljelle jää kuin kasa tyhjiä bittejä.
    Niin eipä verottajaa näy jakamassa tappioita. Valtio vähät välittää siitä kuinka mummeleitten rahat hassaantuvat taivaantuuliin.
    Waalruusit kyllä saavat pankkitukiaisensa heti kun tappioita tulee ja vaikkei tulisikaan, niin yritystukiaisia sataa laariin silloinkin kun voittoa tulee miljaardeja.

    Kyllä kokoomus on omiensa puolta ajanut tehokkaasti onhan tämä näyty kautta-aikain.

    Silloinkin kauanaikaa sitten kun elettiin vielä markkataloudessa, muistanetko edes sitä aikaa?
    Valtionvarainministeri Iiro Viinanen antoi kansalaisille valheellista tietoa, ettei markkaa devalvoida ja jos devalvoidaan niin hän eroaa! No eihän siinä mennyt kuin yksi yö ja päivä, niin markka devalvoitiin. Mummojen sijoitukset paloivat pääomia myöten ja pienyrittäjien hulluuksissaan ottamat ”edulliset” ulkomaanlainat muuttuivat todella kalliiksi jolloin firmoja keikahteli tämän tästä.
    Itsekin koin silloin ensimäisen henkilökohtaisen konkurssini tosin se oli kyllä myös viimeinen, parikymmentä vuotta sitä makselin.
    Ja mitäpä teki Iiro..?
    Ei eronnutkaan!

    Kyllä pankkiirit asiat tiesivät jo etukäteen, ei heidän rahansa palaneet, sisäpiiritieto oli kulkenut pikapostilla!

    Kyllä nyt on Sirpa niin että pskanpuhumiset alkaa riittää pikkuhiljaa. Näitä puheellaan panneita tässä maassa kyllä riittää. Tekijöistä on oikeasti pulaa!
    Vedä näytöt esiin, mitä oikeasti olet saanut aikaan viimevuosinasi EY:ssä ja kirjoita niistä.

    Me kansalaiset vaadimme että esität meille CV. si, eikä mitään teoreettisia oppiarvoja siinä, vaan todelliset teot esiin, nyt sinulla on siihen tilaisuus!

    Markku Räsänen, kuningasjätkä, Hartola KK

Jätä kommentti

css.php