Kokoomus tienhaarassa

Kokoomus on aatteellisessa tienhaarassa, kun se valitsee seuraava puheenjohtajaansa. Kokoomusaate on symbioosi konservatismista, liberalismista ja sosiaalireformismista. Nämä suuntaukset ovat eläneet sopuisaa rinnakkaineloa läpi vuosikymmenten. Tämä on ollut puolueen merkittäviä vahvuuksia.

Ilkka Suomisen puheenjohtajakaudella hyväksytyssä Kokoomuksen periaateohjelmassa puolueen aateperinnön eri ulottuvuudet tiivistettiin ekososiaalisen markkinatalouden ideaksi. Ei liene liioiteltua sanoa, että juuri Suomisen puheenjohtajakauden aikana Kokoomuksesta muokattiin lopullisesti nykyaikainen tulevaisuuspuolue. Jyrki Katainen on puheenjohtajana vaalinut tätä perintöä.

Aatepolitiikkaa koko poliittisen urani intohimoisesti tehneenä odotan puolueen puheenjohtajakamppailusta kiinnostavaa aate- ja linjakeskustelua.

Aatepohjaltaan sosiaalireformistinen sivistys- ja hyvinvointiajattelu muodostaa edelleen nyky-Kokoomuksen poliittisen linjan perustavimman lähtökohdan yhdessä suvaitsevaisen ja moniarvoisen konservatismin kanssa. Näin tulee olla mielestäni jatkossakin.

Puolueen linjaaminen nykyistä vahvemmin esimerkiksi radikaalin talousoikeistolaisuuden edistäjäksi merkitsisi väistämättä sen eräistä keskeisistä perusarvoista luopumista. Samalla puolue asemoisi itsensä poliittisella kentällä nurkkaan ja sulkisi yhteistyömahdollisuuksia.

Kokoomuksen tulevaa linjaa määrittävä puheenjohtajavalinta on paitsi puolueen sisäinen, myös puolueen vaikutusvaltaan heijastuva asia. Saadakseen tavoitteitaan läpi Kokoomuksen on pystyttävä sitouttamaan ajatustensa taakse myös muita puolueita. Myös tästä näkökulmasta maltillisen keskustaoikeistolaisen – Kokoomuksen nykyisen periaateohjelman terminologiaa käyttäen – aateperinnön vaaliminen on viisasta.

Euroopan ja Suomen suuret haasteet ovat hyvin tiedossa: miten saada reivattua talous kilpailukykyisesti resurssitehokkaaksi kiihtyvästi ehtyvien luonnonvarojen maailmassa? Miten talouden ja yhteiskunnan rakenteiden joustavuutta ja innovaatiopohjaa vahvistetaan? Ja ehkä kasvavimpana haasteena: miten jatkuvan rajun rakennemuutoksen keskellä taataan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kestävyys?

Kokoomus tarvitsee puheenjohtajaa, jolla on kyky katsoa kauas, jotta voimme tehdä tässä hetkessä viisaita ratkaisuja. Puheenjohtajan pitää tietää, minne mennä, miten sinne päästään ja kenen kanssa. Puheenjohtajan on paitsi saatava linjalleen tuki oman puolueen sisältä, samalla myös kyettävä saamaan muut puolueet toimimaan yhteisyössä tärkeimpien tavoitteiden puolesta.

Kriisin keskellä ihmisillä on luontaisesti halu säilyttää ja suojella entistä, mikä näkyy mm. kansallismielisen populismin kannatuksen lisääntymisenä eri puolilla Eurooppaa. Tulevan Kokoomuksen puheenjohtajan ongelma onkin, miten ja kenen kanssa välttämättömät yhteiskannalliset ja talouden muutoksen saadaan aikaiseksi. Haaste on, miten rakentaa tulevat päämäärät – vaikkapa vuoden 2050 kilpailukyvystä ja yhteiskuntarakenteesta – niin, että erilaisia asioita tahtovat ihmiset puolueen sisällä ja koko yhteiskunnassa voivat niihin sitoutua ja lähteä toimimaan niiden puolesta paremman huomisen rakentamiseksi.

Kyky yhteistyöhön yli puoluerajojen on Kokoomuksen tulevan puheenjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia.

Vaikka eurooppalaista politiikkaa ja suomalaista puoluekenttää tällä hetkellä ravistelevan murrosvaiheen keskellä vastakkainasettelut voivat kärjistyä, Kokoomuksen tulee pyrkiä edelleen toimimaan yhteensovittavana sillanrakentajana. Ovet on pidettävä ennakkoluulottomasti auki yhteistyölle eri puolueiden suuntaan. Puolueen kannatuksen lyhytaikaiseen optimointiin tähtäävät irtiotot ja vastakkainasettelujen tarkoituksellinen virittäminen oman profiilin nostamiseksi eivät ole keinoja, joilla Suomen tulevaisuutta kestävästi rakennetaan.

Vaikka porvariyhteistyö on aatteelliselta pohjalta aina ollut Kokoomukselle luontevin vaihtoehto, Kokoomuksen ei tule ylenkatsoa sosialidemokraatteja, vaikka puolueella juuri nyt menee huonosti. On nimittäin erityisen tärkeää saada sosialidemokraatit ja ay-liike mukaan, kun taloudessa tarvitaan jatkuvasti syvällisiä rakennemuutoksia.

Jyrki Kataiselle vilpittömät kiitokset siitä, että hän on aina toiminut Kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministerinä intohimoisesti omien arvojensa pohjalta.

9 kommenttia artikkeliin “Kokoomus tienhaarassa”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Sosiaalireformi lyhyesti kerrottuna tarkoittaa/tulee tarkoittamaan sitä että nykyinen yhteiskunta ei enää pysty takaamaan samaa elintasoa kaikille kansalaisilleen,eikä sille lisääntyvälle osalla kansaamme,joka ei osallistu mitenkään tämän yhteiskunnan kehittämiseen eikä rakentamiseen verovarojen muodossa.

    Sinä Sirpa olet ihan väärissä piireissä pyörinyt tähän asti, kun olet niissä alzhaimerpotilaiden puheenjohtotehtävissä toiminut, eihän alzhaimervanhukset tuota mitään, kuten eivät tuota lakset ja opiskelijat, sairaat ja työttömätkään. Työttomät varsinkin ovat aivan itse syypäitä työttömyyteensä aikankin jos on uskominen Sosiaalireformistien tiedotteita.

    Tuo tekstisi on aivan suoraan kuin työpaikkahakemus, no ei kun hakemusta laittamaan vaan, jos minä olisin kokoomuslainen, niin minä äänestäisin sinua seuraavaksia puoluejohtajaksi ja pääministeriksi.
    Sinullahan nuita ennustajan ominaisuuksia on ja tiedätpä myös lähes kaikesta kaiken. Ylpeäkin osaat olla, etkä alennuu rahvaalle selittelemään tai vastailemaan näiden tyhmiin ja sinulle niin tarpeettomiin blogikommentteihin.

    Joten laitas hakemusta nyt kiireellä vetämään, ihan siltäkin varalta ettet pääsisikään Brysseliin mepiksi!

    Olishan se hienoo olla pääministerinä, pääministerin paikalla.

    Eiksoliskii?

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    En ajattele niinkään itseäni kuin Suomea. Jos esim Orpo valitaan kokoomuksen puheenjohtajaksi jatkuu Kataislainen mielikuvaselittely, missä konkretiaa on hyvin vähän (tekoja) korusanoja sitä enemmän. Vapaavuori kertonee enemmän Sailaslaisia totuuksia. Tätä taas ”ilopuolue” pelkää, koska kannatus laskee jos keskiluokkaisetkin kannattajat ymmärtävät missä mennään. Stubbin aika ollee ohi. Puheenjohtaja/pääministerinä joutunee kulkemaan Euroopassa. Ei voi tehdä matkoja maratonkilpailujen mukaan.

  3. avatar Beobachter sanoo:

    Meille kokoomusta useimmissa menneissä ja todennäköisesti tulevissakin vaaleissa äänestäville puolueen viime vuosien tekemiset ovat olleet monessa asiassa pettymys. Eilen uutisoitiin, kuinka Pikku-Nalle Wahlroos on kirjautunut Ruotissa asuvaksi todennäköisesti perintöverosyistä. Muistissa ovat vaalit 2007, joiden alla kokoomus keräsi ääniä perintöveroteemalla lupailemalla sen poistamista tai olennaista helpottamista. Tulos oli tavanomaista perhevarallisuuden osalta vain vähän nollasta poikkeava. Perheyritysten osalta, joiden liiton toimitusjohtaja on silloinne pm Matti Vanhanen, vero helpottui, samoin aivan pienten ”mummonmökki Pohjois-Savossa” tyyppisten perintöen osalta, mutta tavanomaisen perhevarallisuuden esim asunnot tai kesämökin E-Suomessa, osalta perintöverotus säilyi jokseenkinj ennallaan. Uudistus oli keskimääräistä perhevarallisuutta omistavien kannalta täysi bluffi. Kokoomus oli kykenemätön viemään läpi perintöveron uusitusta, jollainen on toteutettu esim Ruotsissa tai Saksassa, joissa perintöveroa rintaperilliselle, esim lapselle ei tavanomaisen noin alle 0,5 M€uron perinnön oslata ole lainkaan. Ei haluttuymmärtää, että perhevarallisuus yleensä on kookoonsaatu ankaran verotuksen jälkeisiä nettotuloja säästämällä ja säästäväisesti elämällä, eikä ymmärtää sitä, että kansakunta vaurastuu parhaiten, kun annetaan perheiden vaurastua. Tästä tekemättä jääneestä uudistuksesta ei kiitos lankea Kataisen johtamalle kokoomukselle. Moni tavallista perhevarallisuutta omistava keskimääräinen suomalainen tekisi tänä päivänä mielellään ”wahlroosit”, jos se olisi hänelle yhtä helppoa.

    Toinen mieleen nouseva asia on kokoomuksen kampanjointi 2007 vaalien alla tiettyjen julkisten palkkojen nostamiseksi, josta seurauksena oli laaja-alainen julkisen sektorin palkkojen nousurumba seuranneina vuosina. Tämä on yksi syy julkisen sektorin muuttumiseen kalliiksi niin, ettei maamme edes nykyinen yksi EU-maiden yksi kireimmistä verotuksista riitä kattamaan menoja ja pysäyttämään velkaantumista. Monena vuonna ko vaalien jälkeen kokoomuksen ollessa taloudesta päävastuussa valtio oli suunnannäyttäjä myös isossa, EU-maiden kärkeä edustaneessa 3,0…3,8% inflaatiossa, joka osaltaan lietsoi ay-liikettä vaatimaan edelleen isoja korotuksia ja joka laaja-alaisesti kalvoi Suomen ulkoista kilpailukykyä tunnetuin tuhoisin seurauksin.

    Kokoomus mielellään puhuu vastuunkannosta. Vaalien 2011 jälkeen, puolueasetelman maassa muuttuttua vaikeaksi uudenlaisen populismin poliittiseen kenttään tulon johdosta kokoomus osoitti kiitettävää vastuunkantoa yrityksessä aikaansaada maahan hallitus. Mutta sitten hallituksen itse tekemiset jäivät vähäisiksi. Karu tosiasia taloudesta on, että velkaantuminen jatkui lähes samalla 7…10Mrd€ vuosivauhdilla kuin se oli edeltävät vuodet 2008 jälkeen. Kuudessa vuodessa kokoomuksen ollessa päävastuunkantaja velkaa tuli lisää 50Mrd€ saldon ollessa nyt 100Mrd€ ja 60%’ssa BKT’sta. Tämä aikana, josta pääosan, poisluettuna toisin 2008..09, voidaan katsoa olleen normaalivuosia ilman, että maassa olisi vallinnut jokin todellinen kriisi. Tavoitteesta pysäyttää velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä lipsuttiin täydellisesti. Kolme vuotta hukattiin saamatta oikeastaan mitään aikaan. Tänään Hesari kirjoittaa, kuinka pääosa hallituksen tavoitteekseen asettamista töistä, kehysriihi, soten käytännön sisältö etc on edelleen tekemättä ja uudet vaalit odottavat vuoden päästä. Itseisarvo tietysti on, että maassa on koko ajan ollut hallitus eikä lehtien ulkomailla ole tarvinnut kirjoittaa, kuinka Suomessa on jatkuva hallituskriisi.

    Ylläoleva kritiikki ei tarkoita sitä, että jollakin muulla hallituskoalitiolla viime vuosienn kehitys olisi ollut yhtään parempi, todennäköisesti mikä tahansa enemmän vasemmalla oleva hallitus olisi vienyt maata vielä syvemmälle velkasuohon. Talousongelmien yksi suurin selittäjä on pitkäaikaisesti ylivahva ammattiyhdistysliike, jonka ansiosta teollisuuden ja julkiset kustannukset ovat nousseet liikaa, mikä rapauttanut kilpalukyvyn ja tehnyt julkisesta sektorista liian kalliin. Tähän ongelmaan niin kokoomuksen kuin minkään hallituksen lääkkeet lyhyellä aikavälillä ovat vähäiset.

  4. avatar Pimu sanoo:

    Niin onhan se tottaka jokaisen kokoomuslaisen märkä päiväuni, että puolimilliä perintöä saisi ilman veroja. Samalla voitaisiin varmaan sopia myös, että 20000 euroa saa tienata vuodessa ennen veroja ja siitä sitten isompia tuloja jyrkemmällä prosentilla ja pääomatulot laskettaisiin mukaan, eikös juu? Menisi sillain aika kohtuullisen tasapuolisesti, että omalla työllään itsensä elättävä ja perinnöillä elävä maksaisivat about yhtä paljon veroja. Paitsi tietysti siinä mielessä, että perillinen on jo ennen perimistä päässyt tod. näk. hyötymään merkittävästi perimästää varallisuudesta.

  5. avatar Beobachter sanoo:

    Tiedoksi vaan Pimuile, että naapurimaistamme Ruotsi ja Norja ovat kokonaan luopuneet perintöverosta ja Saksassakin perinnöt rintaperilliselle, esim lapselle ovat noin 500000 euroon saakka verovapaita. Näissä maissa ymmärretään, että kansakunta vaurastuu parhaiten, kun annetaan perheiden vaurastua. Luultavasti kannatusta perintöverosta luopumiseksi myös meillä on runsaasti kaikkia puolueita äänestävien, ei vain kokoomuksen parissa. Toistettakooon vielä, että useimmisssa tapauksissa perinnöksi jäävä tavanomainen perheomaisuus on kokoonkerätty ankaran verotuksen jälkeisiä nettotuloja tarkalla talonpidolla säästämällä ja siksi oikeudenmukaista olisi voida jättää se lyhentämättömänä seuraavalle polvelle ilman, että verottaja jälleen kerran vie siitä osan. Valitettavasti Kataisen kokoomus ei vähäisessäkään määrin lunastanut 2007 vaalien alla annettuja lupauksiaan, joilla se silloin keräsi kannatusta.

    • avatar Pimu sanoo:

      Kaikki täällä Suomessa ansaittava varallisuus on kokoonkerätty ankaran verotuksen jälkeisistä nettotuloista. Ja miksiköhän täällä on niin ankara tuloverotus? Kun on niin paljon verottamatta jäävää tuloa ja pienellä verolla perillisille siirtyvää varallisuutta. Miksi vain edelliseltä polvelta peritty varallisuus pitäisi olla verotonta eikä esim. omalla uurastuksella kerätty varallisuus? Mitäs veroja muuten korottaisit tuon puolen miljardin aukon paikkaamiseksi, joka perintöveron poistosta syntyisi? Lisää ALVia, että kaikki köyhätkin pääsisivät mukaan talkoisiin?

  6. avatar Pimu sanoo:

    Tarkoitat varmaankin, että annetaan rikkaiden vaurastua perimällä.

  7. avatar Beobachter sanoo:

    Naapurimaissa on nähty oikeudenmukaiseksi perintöverotuksesta erityisesti rintaperillisen osalta luopuminen ja syyt tähän harkintaan luultavasti ovat pitkälti niitä, joita tuolla ylempänä olen kertonut. Perheiden tulisi voida pitää kertaalleen verotettu omaisuus itsellään ilman, että sitä perheen sisällä polvelta toiselle siirtyessä uudelleen verotetaan. Mitä Pikku-Nalleen tulee, hän toimii eettisesti aivan oikein ja hyväksyttävällä tavalla valitessaan itselleen ja ehkä lapsilleen maan, jossa ei perintöveroteta. Valitettavasti myös kokoomukseen on pesiytynyt kateuden hengen siivittämää punavihreää vasemmistolaisuutta, joka on vienyt puolueelta parhaan terän.

    • avatar Pimu sanoo:

      Edelleenkään en ymmärrä, miksi pitäisi olla joku etuoikeutettu rälssi, joka saisi siirtää varallisuutta omistajalta toiselle verottomana, kun kaikesta muusta varallisuuden siirtymisestä yhteiskunta lohkaisee oman osansa verojen muodossa. Mikään mystisen ”omaisuuden” säilymislaki ei kelpaa selitykseksi, ellei sitä omaisuutta sitten myös säilytetä kokonaisena ja lohkomattomana.

Jätä kommentti

css.php