Sijoitustuotteiden markkinointi – selkeämpää tietoa

Sijoitustuotteiden aggressiivinen markkinointi ikäihmisille on havaittu Suomessa ongelmaksi. Finanssivalvonnan mukaan määräaikaistalletusta uusimaan tulleelle ikäihmiselle on voitu tyrkyttää sijoitussidonnaisia tuotteita. Ongelma ei rajoitu vain Suomeen, vaan ylilyönnit ovat selkeä ongelma ympäri Euroopan.

Asiaan on tulossa nyt paketoitujen sijoitusrahastojen osalta parannusta myös EU:sta. Olen toiminut asiassa oman ryhmäni pääneuvottelijana Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.

Piensijoittajan suojan parantamisesta saavutettiin vihdoin sopu jäsenmaiden kanssa pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Uudella lainsäädännöllä asetetaan vaatimus antaa kustakin piensijoittajille kaupattavasta sijoitustuotteesta selkeää, helposti ymmärrettävää tietoa niin kutsutussa avaintietolomakkeessa.

Sijoituksen riskien ja kustannusten arviointi ja vertailu helpottuu. Tietolomakkeen tulee myös esimerkiksi selkeästi mainita, mille sijoittajaryhmälle se on suunnattu. Uutena vaatimuksena on selkeä maininta tuotteen monimutkaisuudesta, jos siihen on esimerkiksi leivottu äärimmäisen vaikeasti ymmärrettäviä tuottototeumia. Sijoitustuote on voitu tehdä houkuttelevammaksi myös korkeilla alkutuotoilla (nk. ’teaser rate’), jotka saattavat hyvin pian muuttua sijoittajan kannalta jopa negatiivisiksi.

Uusilla vaatimuksilla varmistetaan, että markkinoilla on selkeitä ja ymmärrettäviä tuotteita. Tämä on yksi Finanssivalvonnankin peräänkuuluttamista vaatimuksista sijoitustuotteiden tarjoajille.

Sijoitustuotteen riskipitoisuus ei sinällään ole ongelma, sillä riskipitoisempien tuotteiden tuottopotentiaalikin on usein korkeampi. Piensijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää se riski, minkä hän tuotteeseen sijoittaessaan sitoutuu kestämään.

Riskejä on monenlaisia: myös se, että tuotteen koko pieni tuotto kuluu rahaston hallinnoinnista syntyviin kuluihin, on riski. Monikerroksiset hallintakustannukset syövät vuosi vuodelta tuottoa. Jos näitä kustannuksia ei esitetä selkeästi, voi kuluttaja tietämättään joutua maksamaan loppujen lopuksi hallintakustannuksina enemmän, kuin mitä tuote tuotti. Tällöin olisi ollut jopa ”kannattavampaa” laittaa sijoitetut rahat tavalliselle pankkitilille. Yksi parlamentin päävaatimuksista olikin, että tuotteen koko elinkaaren kaikki kustannukset esitettään kuluttajalle ymmärrettävässä, kumulatiivisessa muodossa.

Tästä tuli selkeä maininta nyt luotavaan tietolomakkeeseen. Nyt hyväksytyt säännöt linkittyvät sijoitustuotteiden myyntiä koskevaan lainsäädäntöön, jonka uudistus niin ikään hyväksytään tällä viikolla. Uusilla säännöillä varmistamaan, että vastuuttomalle sijoitustuotteiden tuputtamiselle tulee pian piste.

Kommentti artikkeliin “Sijoitustuotteiden markkinointi – selkeämpää tietoa”
  1. avatar Seppo Koskenranta sanoo:

    On korkea aika, kuten kirjoittajakin toteaa, selventää sijoitustuotteiden myyntiä. Hyviä esimerkkejä harhaanjohtavasta toiminnasta ei ole vaikea löytää. Erinomainen esimerkki tästä on Osuuspankki-Pohjolan mainos, jossa pankin asiakasomistajille myydään tuotto-osuuksia. Pankin mukaan sijoitetulle rahalle tavoitellaan 3,25% tuottoa. Avainsana on nimenomaan tavoitellaan. Yhtä hyvin pankki voisi mainostaa että sijoitetulle rahalle tavoitellaan 10-15% tuottoa, jaa, miksei jopa 100% tuottoa. Eli tälle prosenttiluvulle jota pankki mainostaa, ei ole mitään takuuta tai perusteita. On huvittavaa, että kun tuotto, jos sitä yleensä tulee, päätetään vasta ensi vuonna, niin nyt jo mainostetaan sitä kuitenkin 0,25% tarkkuudella ! Lisäksi asiakkaalle jää epäselväksi se, onko hänellä mahdollisuus saada rahansa takaisin. Pienellä painetun tekstin mukaan pankki voi kieltäytyä maksamasta tuotto-osuuksia takaisin. Luulin, että liikepankit ne niitä pahiksia ovat, mutta nyt näyttää siltä että asiakkaiden omistama pankki on lähtenyt erittäin vaarallisille vesille.

Jätä kommentti

css.php