Digitaaliset sisämarkkinat – puheista tekoihin

Vuosittaista maailman tietoyhteiskuntapäivää vietetään tänään. Teemapäivä muistuttaa viestintäteknologian merkityksestä ja mahdollisuuksista yhteiskunnallisesti. Jo tänä päivänä nopea laajakaista tiedon valtatienä on vähintään yhtä tärkeä kuin tieyhteys. Kunnon tietoturva on kaiken perusta. Toimivat sisältöpalvelut kuuluvat kaikille. Tämän vuoden teemana on ”kestävän kehityksen valtatie” – miten informaatioteknologia palvelee kestävää kehitystä; liikutetaan ajatuksia, ei turhaa tavaraa.

EU:n ydin ovat sisämarkkinat. Eurovaalien tärkeimpiä teemoja on, miten sisämarkkinoita pitäisi kehittää. Aihe on jäänyt kotimaisessa eurovaalikeskustelussa toistaiseksi liian vähälle huomiolle. Tässä minun teesini keskustelun edistämiseksi.

Sisämarkkinoiden kehittämisen seuraava tärkeä askel on vahvistaa digitaalisia sisämarkkinoita. Euroopan suurimpia menestystekijöitä on informaatioteknologian tuleminen tuotteisiin, palveluihin ja prosesseihin. Asiasta on viime vuosina keskusteltu Euroopan parlamentissa useaan otteeseen. Olen osallistunut työhön sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtajana.

EU on valitettavasti jäänyt pahasti jälkeen digitaalisten markkinoiden hyödyntämisessä verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihimme. Tämä johtuu sisämarkkinoidemme ja lainsäädäntömme hajanaisuudesta ja pirstaloituneisuudesta. Yksi Euroopan parlamentin tulevan kauden tärkeimmistä tehtävistä on digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen.

Tehokkaat EU:n laajuiset digimarkkinat voisivat tuoda mukanaan EU-laajuisesti jopa 4 % BKT-kasvun vuoteen 2020 mennessä. Digitaaliset sisämarkkinat rakentuvat useammasta palasesta, joihin lukeutuvat erityisesti nettiyhteyden takaaminen kaikille, eurooppalaisen tietoturvan parantaminen, yhteisistä standardeista sopiminen sekä tekijänoikeuksien selkiyttäminen.

Nettiyhteydet tulisi rinnastaa perusinfrastruktuuriin tieverkon, rautateiden ja muiden liikkumisväylien rinnalle. Ympäri Euroopan ja myös mantereemme syrjäisimmillä alueilla toimivat tietoliikenneyhteydet ovat digitaalisten palveluiden lisääntymisen ehdoton edellytys.

Tietoturvan osalta merkittävää on EU-tuomioistuimen tuore tuomio oikeudesta tulla unohdetuksi virtuaalimaailmassa. Tuomioistuin linjasi, että hakukone Googlen on perustellusta pyynnöstä poistettava pyytäjää koskevat, selkeästi vanhentuneet tiedot hakutuloksistaan. Päätös on merkittävä parannus jokaisen meidän tieto- ja oikeusturvaan.

Tähän liittyy vahvasti myös EU:n tietosuojadirektiivin uudistus. Sen tavoitteena on ajanmukainen, vahva, yhtenäinen ja kattava tietosuojakehys kaikille EU-maiden kansalaisille. Yksityisyyden suojaa voidaan rajoittaa vain erityisen painavista syistä, ja viranomaisten toiminnan on perustuttava tuomioistuimen päätökseen.

Erityisen kipeästi kaivataan EU-alueen yhteisiä standardeja ja palveluiden yhteensopivuuden parantamista. Ilman näitä päädymme rakentamaan Eurooppaan useita keskenään yhteen sopimattomia järjestelmiä, jotka eivät kommunikoi keskenään. Varoittavana esimerkkinä tällaisen ”tiedottomuusyhteiskunnan” luomisesta on suomalainen terveydenhoitojärjestelmä, jossa potilaan tiedot sisältävät eri järjestelmät eivät usein ole yhteensopivat edes saman kaupungin sisällä.
Digitaalisten ja virtuaalipalveluiden tutkimuksessa ja kehityksessä on meillä Suomessa etenkin Nokian perintönä aivan erityinen kilpailuetu. T&K-toimintaan kaivataan kuitenkin jatkuvaa panostusta, myös julkiselta sektorilta. Koska tavoitteena on koko yhteiskunnan kattava muutos, tulisi myös innovaatioiden suunnitteluperiaatteita muuttaa: sovellukset tulee suunnitella kaikille saavutettaviksi, koulutus- ja tietotaustaan tai vaikkapa ikään katsomatta. Muutosta kaivataan myös siihen, miten julkishallinto toimii uudenlaisessa digitaaliajassa. Ei esimerkiksi riitä, että kansalaisella on kotonaan vaikkapa terveydentilaa mittaavat laitteet, jos niiden välittämä tieto ei mene eteenpäin ja toimi terveydenhuoltojärjestelmässä.

Verkkoneutraliteetin takaaminen on yksi alan tärkeimmistä tulevaisuuden kysymyksistä. Verkkoneutraliteettia koskevat päätökset jäivät pöydälle keväällä 2014 – vääntö aiheesta jatkuu siis uuden parlamentin kaudella.

Verkkoneutraliteetti on ehdottoman tärkeä periaate, joka liittyy sekä kansalaisten oikeuksiin, että myös kysymyksiin koko alan innovaatioista sekä tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luomisesta sisämarkkinoille. Ei saa olla niin, että jakelukanavan omistava taho voi suosia omia palveluitaan pienempien palveluntarjoajien – joilla ei ole omaa toimintaverkkoa tai kanavaa – kustannuksella. Tasa-arvoinen kohtelu suosii tehokkaasti uusien innovaatioiden, palveluiden ja erilaisten sovellusten kehittämistä ja muodostaa näin ollen yhden EU:n digitaaliagendan peruskivistä

Kommentti artikkeliin “Digitaaliset sisämarkkinat – puheista tekoihin”
  1. avatar Juhani Lemström sanoo:

    On tosi tärkeä asia! 4 % tuskin riittää, vaan potentiaali on moninkertainen?

    Toivottavasti todellakin myös suomalaiset julkishallinnon päättäjät ymmärtävät ja uskaltavat panostaa arkipäivässään EU-alueen avautumiseksi sisämarkkinaksi. Digitaalisuus on osa hyvin monissa palveluissa ja myös tavaratoimituksissa, tuotteen sisällössä. Ei pidä olettaa, että jotkut uudet ”hienot” palvelut ovat ongelmissa toimimattoman sisämarkkinan kanssa. Kirvestyötä riittää laajalti esim. teollisuustuotteiden kaupassa. Toki meillä on myös joukko vahvassa markkina-asemassa olevia kotimarkkinayrityksiä, jotka nyt niin eivät tästä kehityksestä perusta. Jos vientiyrityksistä vähänkään välittävät päättäjät yritysten ipr- ja transaktiosirkuksen ihan aikuisten oikeasti tuntisivat, ei se voisi nykyisellään säilyä päivääkään. Kuvitelma Suomen kaikinpuolisesta erinomaisuudesta näissä asioissa on oma harhakuvitelmamme. On EU:ssa heikompiakin, mutta eikö meidän tässä pidä olla ylivoimainen ykkönen? Muuhun ei olisi täällä syrjäisellä saarella varaa.

Jätä kommentti

css.php