Ilmasto muuttuu – ja toimet sen pysäyttämiseksi kallistuvat

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tämän kuun alussa raportin, johon on koottu vuosien tutkimustuloksia ilmastonmuutoksesta. Raportin kokoamiseen on osallistunut yli 800 tutkijaa ympäri maailmaa, minkä vuoksi sen sisältö on kiistattomimpia yksittäisiä tiedonlähteitä ilmaston tilasta.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Rajendra Pachauri esitteli eilen parlamentissa raportin tuloksia. Ihmisen tekojen merkitys ilmaston muuttumiseen on kiistaton. Muutosvauhti on kiihtynyt viimeisimpinä vuosikymmeninä. Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää alle kahdessa asteessa (suhteessa esiteollisen ajan lämpötiloihin), tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi jo vuosien 2030 ja 2050 välillä.

Kansainvälisistä ilmastotavoitteista neuvotellaan ensi vuonna Pariisissa. Euroopan unioni asettui viime kuussa tukemaan ratkaisua, jossa kasvihuonekaasujen sitova vähennystavoite vuodelle 2030 olisi 40 prosenttia. Sen rinnalle asetettiin 27 prosentin tavoite uusiutuvan energian osuudelle sekä 30 prosentin lisäys energiatehokkuuteen. IPCC:n raportin valossa nämä tavoitteet jäävät liian vaatimattomiksi.

Tärkein Pachaurin viesti oli nimittäin se, että toimet ilmastonmuutokset torjumiseksi kallistuvat koko ajan. Jos tarvittavia toimenpiteitä ei aloiteta nyt, päästöjen vähennystavoite vuosille 2030-2050 täytyy asettaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Taloudellinen sopeutuminen ilmaston muutoksen hillitsemiseen vaikeutuu entisestään, jos päätöksiä lykätään tuleville vuosikymmenille.

Euroopan tulisi tavoitella 60 prosentin lisäystä energiatehokkuuteen ja 50 prosentin lisäystä uusiutuvien käyttöön. Myös hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite tulisi olla nyt asetettua korkeampi. Erityisen tärkeää olisi parantaa energiatehokkuutta. Asuminen ja rakentaminen kuluttavat kolmasosan kaikesta tuotetusta energiasta, joten rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voitaisiin saada merkittäviä säästöjä.

Ilmaston muutoksen torjuminen ei ole vain päättäjien käsissä. Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä ilmastotekoja päivittäin liikenteessä, kotona ja ruokakaupassa. Aloitetaan vaikka viettämällä tänään kasviskeskiviikkoa!

16 kommenttia artikkeliin “Ilmasto muuttuu – ja toimet sen pysäyttämiseksi kallistuvat”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Miksi ihminen kuvittelee pystyvänsä pysäyttämään ilmastonmuutoksen? Joku pyrkii rahastamaan.

    Miksi ihminen ei hyväksy kuuluvansa tekemään osuutensa ilmastonmuutokseen? Kateuttaan ja pelkoaan luontoa kohtaan.

    Ilmasto on muuttunut rajusti viime jääkaudesta lähtien ja koko ajan ihminen on ollut osaltaan vaikuttamassa ilmastonmuutokseen.

  2. avatar Susanna sanoo:

    Paljon ihminen voisi tehdä, ettei kiihdyttäisi muutosta entisestään. Luonto ei ole kuitenkaan meidän oma.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Ei paljon, vaan mitä?

      Kunkin ajan ihminen kuuluu oman aikansa luontoon. Emme me nyt elävät tule elämään 2500 luvulla. Ilmasto on siihen mennessä aivan varmasti muuttunut ja ihminen on siihen omalta osaltaan vaikuttanut.

      • avatar saara finni sanoo:

        Jos tätä samaa menoa jatkamme, niin 2500-luvulla tällä planeetalla ei ehkä ole enää yhtään ihmistä vaikuttamassa ilmastonmuutokseen.

        Susannalle: vietän lähes joka päivä kasvispäivää. Pari kertaa viikossa lykkään kirjolohta joukkoon. Lihaa en syö siksi, että se on niin pahaa, enkä siksi, että se on niin epäterveellistä, enkä siksi, että ne hitsin naudat ja muut elikot kuluttavat maapallon luonnonvaroja niin tuhottomasti.

        Moikka, alankin nyt tehdä kasvispannua itse kasvattamistani kasveista: porkkanaa, sipulia, valkosipulia, purjoa, kesäkurpitsaa, pyöreää keltaista kurpitsaa, tomaattia (sitä joudun kohta ostamaan), papuja, lehtikaalia ja ainakin neljää maustetta (rosmariiniä, persiljaa, lehtiselleriä ja minttua).

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          saara finni

          Jos kykenemme stabiloimaan ihmisen vaikutuksen tähän hetkeen, niin onko sinulla tietoa onko niitä ihmisiä siinä tapauksessa 2500 luvulla ja elävätkö he onnellisina.

          Pitäisikö mielestäsi laajoilta erämaa-alueilta kaikki naudat ja elikot hävittää?

          • avatar saara finni sanoo:

            Antille

            Naudat ja muut elikot: laajoissakaan erämaissa ei yleensä ole naudan nautaa. Nautakarja eli lehmät ja sonnit ovat ihmisen tuotantoeläimiä. Mitä vähemmän niitä on, sen parempi luonnolle.

            Oma vikani oli että yhdistin lauseessa naudat ja muut elikot, sillä mitään villieläimiä en tietenkään soisi hävitettävän.

            Olen ymmärtänyt, että ilmaston pilaamista ei pitäisi suinkaan stabiloida, vaan jatkuvasti vähentää.
            Onnistutaanko se tekemään ja paljonko sekään auttaisi?

            Vuotta 2500 ei meistä onneksi kukaan näe. Sanoinkin, että silloin ei EHKÄ ole enää yhtään ihmistä tällä planeetalla, ainakaan jos jatketaan stabiilisti tätä menoa.

            Kuinka moni meistä nyt on onnellinen ja mitä onni on. Se on todennäköisesti ihan eri asia jokaiselle ihmiselle. Kivikauden ihmiset olivat varmaan onnellisia eri asioista kuin nykyihmiset… Hmmm, kun muutenkin olen tällainen kivikautinen fossiili, olisin saattanut olla onnellisempi silloin kuin nyt.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Ymmärtääkseni hirvi, peura ja poro ovat nautaeläimiä!
          En kylläkään ole asiantuntija jos joku paree tiietää niin kertokoon.
          Hirvi varmaan syö samanverran kuin lehmäkin.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Hirvi,peura ja poro eivät ole nautaeläimiä, lisätietoa löytyy Googlesta.

            Nautaeläimiä tosin on luonnossa ja jonkin verran ihan luonnonvaraisena, vaikka saara finni toisin väittää.

            Toisaalta hän puhuu ihmisen tuotantoeläiminä pitämästä nautakarjasta. Sen hän soisi täydelliseti loppuvan. Siinä vain ikävä kylläkin ihmiskunta joutuu palautumaan ajalle, jolloin Hämeessä kylmimmät talviajat vietettiin karhuntaljoihin kääriytyneinä, eikä riukukaan ollut vielä tunnettu. Puhumattakaan, että kirjolohta olisi särpimenä pidetty.

            Tuokin aika on ollut ja ilmasto jo silloin muuttui.

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Iltaa,

            hirvien, peurojen ja porojen oleellinen yhdistävä tekijä ”nautaeläimiin” on se, että ne ovat kaikki märehtijöitä. Mitä enemmän märehtijöitä, sitä enemmän ilmakehään vapautuu metaania, jonka ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa suurempi kuin hiilidioksidilla.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Nautaeläimiä, siis näitä tuotanto-koti elukoita on Suomessa noin 910 000 kpl. Nämä sijoittuvat noin 13 000 navettaan/tilaan. Hevostalleja on enemmän. Hevonen ei märehdi, pieree kyllä paljon.
          Hirviä noin 70 000, poroja noin 210 000 ja mettäkauriita noin 1000 kpl
          Saara ilmeisesti on myös lopettanut maidon ja kaikki maitotuotteiden käyttämisen.
          Tapansa kullakin!

  3. avatar Nimimerkki sanoo:

    Samaa mieltä. Ilmastoa ei kannata mennä sorkkimaan. Ilmasto on kylmentynyt ja lämmennyt ennenkin. Korkealla Aulangon harjulla on kyltti jossa kerrotaan sijainneen Yoldian meren ranta. Mikähän tuon on kuivattanut. Puiden poltto takassa vai autolla supermaketissa käynti? Näillä ilmastopaneelin ehdotuksilla saadaan aikaan se, että loppukin teollisuus ja sitä kautta työ euroopasta siirretään aasian maihin ja kuvitellaan että ongelma on ratkaistu. Poissa silmistä, poissa mielestä.

    Sirpa kehottaa energiatehokkuuden parantamiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen mutta päättäjänä toimii kuitenkin päinvastoin! Asumisen kustannukset kasvavat jatkuvasti verojen nousun ja muiden älyttömien toimien vuoksi. Autojen verotus on sitä luokkaa että harvoilla on varaa ostaa uutta autoa. Monet joutuvat ajelemaan vanhoilla pas…oilla . Sirpa kuitenkin painelee Brysseliin lentokoneella päivittäin miettimään miten kansalaisia saisi rokotettua mahdollisimman paljon. Siinä ei paljoa ympäristö kiinnosta kunhan vaan tulee mahdollisimman hyvät päivärahat

    Mutta, tästä saamme kiittää Sirpaa ja muitakin hänen kaltaisia päättäjiä.

    Pelastuuko luonto oikeasti vai käykö päinvastoin…

  4. avatar saara finni sanoo:

    Radion Ajankohtainen Ykkönen-ohjelmassa haastateltiin 6.11. Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalouden professoria, Christian Breyeriä myös IPCC:n ilmastoraportista:

    ”Tavoite ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Jos tavoitteena on päästötön maapallo v. 2100, oma arvioni on, että meidän globaali teknistynyt sivilisaatiomme ei tule selviämään elossa sinne asti.

    Näin siksi, että emme pysty torjumaan ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia siinä määrin kuin se olisi tarpeen.

    Minä henkilökohtaisesti työskentelen ja taistelen sen puolesta, että energiahuollon pitäisi olla päästötöntä jo vuoteen 2050 mennessä … Monet valtiot ovatkin asettaneet päästötavoitteensa nollan tuntumaan vuoteen 2050 mennessä. Se on julkilausuttu tavoite esimerkiksi Tanskassa. Saksan tavoitekaan ei ole siitä kaukana, kuten ei ole monen muunkaan eurooppalaisen valtion.”

    Voisiko esim. Lulu Ranne tai Kari Ilkkala kertoa, mihin ajankohtaan Suomi on asettanut päästöttömyystavoitteensa? Jos sitä ei ole asetettu, niin mihin se mielestänne tulisi asettaa ja miten pian.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      1970-luvulla mummot peloteltiin energian loppumisen suhteen. Öljyvarannot olisivat loppuneet pika pikaan ja muita energiamuotoja ei tunnettu.

      Mummot olivat kauhuissaan ei auttanut muu kuin vaihtaa 45W hehkulamppu 25W lamppuun ja sitäkään ei parantunut sytyttää kuin äärimmäisessä hädässä, wc-hätä ei ollut äärimmäinen hätä.

      Professorit ja asiantuntijat pelottelivat surutta, että siitä tulee maailmanloppu. Tuon ajan mummoille sittemmin onkin useimmille tullut maailmanloppu, joka olisi tullut 60W hehkulampullakin aikanaan. Mummon elämänlaatua tuo 60W lamppu ilman pelottelua olisi saattanut parantaa. En tiedä, vaikka olenkin lähes viiden tähden professori.

    • avatar saara finni sanoo:

      Suomen Luonnonsuojeluliitosta minulle kerrottiin, että valaistusta tuohon kysymykseeni saa esim. täältä:
      hinku-foorumi.fi

  5. avatar saara finni sanoo:

    Taisi olla ensimmäinen kerta kun presidentti uuden vuoden puheessaan otti ilmanstonmuutoksen erääksi aiheekseen.

    Näin Niinistö: ”Toiminnan aika on myös tämän vuoden lopulla pidettävässä Pariisin ilmastokokouksessa. Kansainvälinen yhteisö on tiukan haasteen edessä. Löytyykö yhteisymmärrys edes kaikkia kohtaavan yhteisen ongelman ratkaisuun?”

    Niinistön esittämistä keinoista ja vaikutuksista voidaan sitten olla eri mieltä, mutta hyvä, että ongelma koetaan pääkallonpaikallakin tärkeäksi ja avataan tietä keskustelulle.

Jätä kommentti

css.php