Kreikan äänestystulos ei tuo ratkaisua lähemmäksi

Kreikkalaiset äänestivät sunnuntaina selvällä enemmistöllä ”ei”, vaikka itse kysymys oli monelle epäselvä. Jos kysymys on epäselvä, vastaustakin on vaikeaa tulkita. Selvää on ainoastaan, että kreikkalaiset ovat väsyneet talousahdinkoon, ja että neuvottelut Kreikan ja instituutioiden (euroryhmä, EKP ja IMF) välillä jatkuvat vielä hankalammista asemista kuin viikko sitten.

Äänestystulos ei kerro mitään kreikkalaisten halusta irtautua valuuttaunionista. Jatko on kuitenkin täysin kreikkalaisten käsissä siinä, mistä ehdoista lähdetään jatkossa neuvottelemaan. Euromaiden tarjoama sopimus umpeutui jo viikko sitten tiistaina, ja eilen selväksi tullut Kreikan kansan mielenilmaus ei suoraan velvoita muita euromaita mihinkään. Pääministeri Tsipras varmasti kokee saaneensa neuvotteluasemalleen vahvistusta omalta kansaltaan, mutta hänen on vielä voitettava kollegoidensa ja instituutioiden tuki uusille kompromissiehdotuksille.

Vaikka Kreikassa kuohuu, markkinat ovat EU:ssa yleisesti pysyneet suhteellisen vakaina. Vuodesta 2009 on tultu pitkälle siinä, miten maat ovat varautuneet epävakaisiin aikoihin, ja finanssilaitoksilla on parempi sietokyky markkinaheilahteluille kuin koskaan euron historiassa. Luottamus euroalueen vakausmekanismeihin on nyt ansaittu kovan työn ja lakiuudistusten jälkeen, minkä osoittaa se, että muiden talouskriisin läpikäyneiden eurovaltioiden – Espanja, Italia ja Portugali – valtion velkakirjojen korot ovat reilussa kolmessa prosentissa, kun edellisen Grexit-kriisin aikaan vuonna 2012 korot nousivat seitsemään prosenttiin.

Kriisin alkamisen jälkeen EU:ssa on perustettu kolme valvontaelintä pankeille, vakuutuksille ja arvopaperimarkkinoille. Pankkiunionin puitteissa on perustettu erikseen yhteinen valvontamekanismi Euroopan keskuspankin sisälle, ja ensi vuodesta alkaen yhteinen kriisinratkaisumekanismi saavuttaa täydet toimivaltuudet. Vakavaraisuussäännöt on tehty varmistamaan, etteivät eurooppalaisten finanssilaitosten mahdolliset konkurssit enää aiheuta kuluja veronmaksajien kukkaroille.

Jäsenvaltioiden keskinäinen tiedonvaihto ja sitoutuneisuus yhteisiin pelisääntöihin ovat vahvistuneet talouden ohjausjaksojen käyttöönoton myötä. Niin sanotulla 6-pack sopimuksella vuonna 2011 jäsenvaltiot sitoutuivat pitämään julkisen velan korkeintaan 60 %:ssa ja budjetin alijäämän korkeintaan 3 %:ssa BKT:hen nähden. Sopimusta vahvistettiin vuonna 2013 2-packilla, jossa säädetään euroalueen vakavissa vaikeuksissa olevia jäsenvaltioita koskevista säännöistä sekä koko euroalueen maiden talousarviosuunnitelmien seurantavaatimuksista.

Komissio käy vuosittain läpi jäsenmaiden taloudellista tilaa ja rakenneuudistuksia makroekonomisten indikaattorien avulla, jonka jälkeen se julkaisee suositukset tuleviksi toimenpiteiksi. Vaikka samantapaisia järjestelyjä oli olemassa jo ennen velkakriisin puhkeamista, valvonta ei ollut nykyisellä tasolla eikä kansallisia budjetteja ollut avattu yhteistarkasteluun. Tämä mahdollisti Kreikan tapauksessa keinottelun johdannaisilla, jotka kätkivät valtion velan todellisen määrän.

Tieto velkaantumisesta ei itsessään riitä huonon kehityksen taittamiseksi, vaan velkaantumisen syyt täytyy tunnistaa ja korjata ajoissa. Sen vuoksi nykyään niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa tähdennetään rakenteellisten uudistusten tärkeyttä. Kriisejä ja virhearvioita tulee väistämättä tapahtumaan myös tulevaisuudessa, mutta vahinkojen leviäminen sekä maantieteellisesti että toimintasektorilta toiselle täytyy pystyä ehkäisemään.

Muut vaihtoehdot tulevat välttämättä kalliiksi, kuten nykyinen kriisi on osoittanut. Epätietoisuus ja päätöksien lykkääminen on kaikkein tuhoisinta luottamukselle ja investoinneille, joista tulevaisuuden kasvu on riippuvaista. Tämän Kreikka on joutunut kokemaan karvaasti viime vuosina, eikä ero eurosta tuo maalle yhtään parempia näkymiä. Valitettavasti pelkkä devalvaatio ei riitä kuittaamaan Kreikan melkein 250 miljardin euron velkataakkaa, eikä Kreikka pääse pakoon taloudellisia siteitään muuhun Eurooppaan ja eurovaltioihin, joiden kanssa se on sidottu joko yhteisen kasvun tai edelleen jatkuvan epävarmuuden tielle.

4 kommenttia artikkeliin “Kreikan äänestystulos ei tuo ratkaisua lähemmäksi”
  1. avatar tapio13 sanoo:

    Sirpa; tarkoitatko että Kreikkaan pitää antaa lisää rahaa? En tuosta kirjoituksestasi kantaasi saanut ihan selväksi mutta jotenkin tulkitsin että kannatat lisärahoitusta? Jos näin on niin…ohhoh?

  2. avatar Jarmo Koponen sanoo:

    Alan olla sitä mieltä että EU ja sen seuraukset Suomelle on nyt nähty. Paitsi että Suomi maksaa miljardiluokan nettomaksua yhteisöön, niin me olemme maksamassa näiden etelän maiden elintasoa, eikä päätä näy. Olen varma että Suomella menisi paljon paremmin EU:n ulkopuolella, ja siitä irtaantuminen tulisi aloittaa vähin erin lähi vuosina. On päivänselvää että tällä valtavalla laajentumis vauhdilla on tehty suuria virheitä, eikä koko prosessia ole hallinnut oikein kukaan. Mallia on yritetty ottaa hampaat irvessä amerikasta, mutta yhtälö ei yksinkertaisesti toimi. Kun näin erilaiset taloudet ja kulttuurit on ympätty väkisin samaan kategoriaan, ei ole ihme että jälki on tämän näköistä. En tiedä kuinka kauan EU lyö vielä päätään seinään, mutta tosiasiat tulisi nyt myöntää, ja kurssia muuttaa.

  3. avatar Anti (k) sankari sanoo:

    Kreikka on taas kerran lupautunut tehostamaan varainhankintaa mm. verotusta – ja eläkkeitä kiristämällä. Näitä tehostamistoimenpiteitä on odotettu jo 5 vuotta eikä mitään ole tapahtunut, eikä tapahdu nytkään. Taustalla on odotuksia saada pikku potti euroja eli n. 50 000 000 000 euroa apurahaa, suunnilleen Suomen vuosibudjetin luokkaa.

    Sillä sitä taas muutaman kuukauden ketkuttelee ja antelee uusia lupauksia. Kreikasta puuttuu monen muun asian tavoin mm. verotusinfra. Kreikan valtio ei koskaan tule saamaan verotusjärjestelmäänsä lähellekään, sanoisinko, pohjoiseurooppalaista tasoa. Valtio jonka suurimmat saavutukset ovat antiikin ajoilta menneessä historiassa ei edes oikeasti halua saati pysty muuttamaan tapojaan. Ja kuka ne muutokset käytännössä laittaisi toimeen ja valvoisi systeemin toimivuutta? Kreikkalaiset itsekö? Ei ikinä. Sellaista Tsiprasta ei olekaan joka lähtee tutkimaan sadoille saarille veronmaksukäytäntöjä.

    Pelkästään lampaita ja vuohia paimentamalla, oliivinviljelyllä ja nahkareppujen myynnillä ei kuitenkaan tule velkainen valtio toimeen, eikä niillä makseta velkoja. Turismi on ollut ja tulee olemaan tästä eteenpäinkin Kreikan tulevaisuus. Viimeisten vuosikymmenten aikana saarilla ja muualla Kreikassa on käynyt satojamiljoonia turisteja. Yksin Kos saarella vierailee n 4-5 miljoonaa turistia / vuosi. Tästä taas seuraa, että rahaa on tullut ja tulee jatkossakin reilusti.

    Voivathan kreikkalaiset kuitenkin ryssiä myös turistibusineksenkin. Ei siihen paljon tarvita, riittää kun muutama turisti ryöstetään niin some toimii armotta ja nopeasti. Vakavaa haittaa turismille aiheuttaa myös Välimeren risteilymatkustajat joilla ei ole ostettuna kuin kallis menolippu. Turistien käyttämistä rahoista ei vain ole riittänyt valtiolle asti kuin roposia ja jatkossa aivan samalla tavalla.

    Annetaan kreikkalaisten elää kuten haluavat, maksakoot veronsa tai olkoot maksamatta, erotkoon eurosta tai olkoon eroamatta mutta vuosikausien ajan jatkunut toisten kustannuksella eläminen voidaan lopettaa. EU:sta eroamisen vaikutuksia Kreikkaan ja kreikkalaisille toistaiseksi uskalla edes ajatella.

  4. avatar valitan sanoo:

    Kokoomus ideologian mukaan Kreikan tulisi olla Euroopan menestynein valtio. Kokoomus kokoajan on Suomen verotusta moittimassa liian korkeaksi mutta tarkoittaneekin sillä, että kokoomuslainen ja heidän sidosryhmänsä tulisi saada verovapaus. Ihmeellistä, että verotus käyttäytyy Kreikassa toisin kuin Suomessa.

    Kokoomus hehkuttaa troikan esityksiä Kreikan talouden kiristämistämiseksi jotka suurella osin on verojen kiristyksiä. Samaan tautiin Suomessa Kokoomus esittää verojen alennuksia. Joku voisi sanoa, että Kokoomuksen touhu on skitsofreenikon touhua. Minä tyydyn sanomaan, että Kokoomuksen puuhastelu ei ole Suomen edun mukaisa

Jätä kommentti

css.php