Kestävän kehityksen tavoitteet luovat suuntaviivat seuraavalle 15 vuodelle

Tänään alkavassa YK:n huippukokouksessa sovitaan kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Valmistelevan työryhmän ehdotuksiin pohjaavat 17 päätavoitetta ja 167 osatavoitetta luovat agendan valtioille, kansainvälisille järjestöille, yksityiselle sektorille sekä kansalaisyhteiskunnalle taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen kestävän kehityksen tielle.

 

On kulunut 15 vuotta siitä, kun YK lanseerasi vuosituhattavoitteet, jotka aikanaan olivat uudenlainen lähestymistapa yhteisten maailmanlaajuisten päämäärien luomiseksi. Yhtä merkittävää oli tavoitteiden toteutumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. Viimeistään 2000-luvulla kaikille on tullut selväksi, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, mutta nyt lanseerattavissa uusissa tavoitteissa näkyy lisäksi myös asioiden väliset riippuvuussuhteet.

 

Vuosituhattavoitteissa korostuivat ennen kaikkea perinteiseen kehitysapupolitiikkaan liitettävät teemat, kuten köyhyyden puolittaminen ja lapsikuolleisuuden vähentäminen. Uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa on otettu entistä enemmän myös ympäristönäkökohtia huomioon, mikä käy ilmi jo tavoitteiden otsikostakin. Tämä on keskeistä, koska yhä suurempi osa ihmisten ongelmista juontaa juurensa ympäristön tilan heikkenemisestä.

 

***

 

Elämme maailmassa, jossa kasvava väestö ihmisiä joutuu tulemaan toimeen vähemmillä resursseilla. Käytämme jo nyt 1,5 maapallon verran resursseja joka vuosi, ja arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään raaka-ainekysynnän tarpeen.

 

Näiden lukujen valossa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa elintasomme turvaamiseksi kuin lisätä olemassa olevien resurssien hyödyntämisen tehokkuutta, eli resurssitehokkuutta. Se tarkoittaa luonnonvarojen käyttämistä tehokkaammin. Sen sijaan, että arvokkaita resursseja päätyy romuna kaatopaikalle, ne pitäisi kerätä talteen ja hyödyntää uudelleen. Resurssitehokkuus ei tarkoita pelkkää kierrättämistä, vaan esimerkiksi teollisia symbiooseja, joissa yhden teollisuuden jätteet tai sivuvirrat ovat toisen teollisuudenalan raaka-ainetta.

 

Vaikka uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa viitataan ympäristön kestävyyden turvaamiseen, resurssitehokkuutta sen tärkeänä osatekijänä ei vielä ole tunnustettu. Viime heinäkuussa parlamentin hyväksymä oma-aloitemietintöni oli kannanotto siitä, millaisella sääntelyllä ja kannustimilla Euroopassa tulisi edistää resurssitehokkuutta. Näitä samoja keinoja voitaisiin soveltaa myös kansainvälisellä tasolla, ja YK olisi tämän asian eteenpäin viemiseksi sopiva foorumi.

 

Resurssitehokkuus sopisi yhteen muiden globaalitavoitteiden kanssa myös tavoitteellisuuden ja mitattavuuden puolesta. Yksi päätavoite tai luku – esimerkiksi se, kuinka paljon luonnonvaroja käytämme suhteessa siihen, miten korkean bruttokansantuotteen saavutamme – ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös alaindikaattoreita, kuten sitä mikä on vesi-, maa-, materiaali- ja kasvihuonekaasujalanjälkemme.

 

Ympäristövaikutusten mittaaminen ei ole ainoastaan poliittinen arvovalinta, vaan meillä on kasvavaa näyttöä siitä, että myös sijoittajat kaipaavat tällaista tietoa valitessaan sijoituskohteita. Ympäristöuhkiin varautuminen on osa yrityksien pitkän aikavälin kannattavuuden arvioimista. Sama voidaan todeta alueellisellakin tasolla, kun valittavana on toiminnan perustaminen joko korkean teknologian ja uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävään maahan tai fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen valtioon.

 

***

 

Parlamentti antoi kannanottonsa kestävän kehityksen tavoitteista viime toukokuussa, ja siinä korostuvat köyhyyden poistaminen, ihmisoikeusperusta sekä hyvän hallinnon periaatteet. Nämä tavoitteet ovat pääpiirteissään päässeet mukaan lopullisiin tavoitteisiin. Kunnianhimoisimpia ja tärkeimpiä päämääriä ovat mm. köyhyyden poistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen.

 

Valitettavasti köyhyyden poistamisen osalta äärimmäisen köyhyyden raja-arvoksi ei asetettu parlamentin ajamaa 2 dollarin päiväansiota, vaan alempi 1,25 dollaria. Tärkeämpää kuin oikeiden rahamäärien arvioiminen, olisi kuitenkin laajempi ajattelutavan muutos pois kehitysyhteistyörahoituksesta kohti globaalia sosiaaliturvaa, joka takaisi kaikille oikeuden ja keinot riittävään toimeentuloon.

 

Tasa-arvon osalta voimme olla tyytyväisiä siihen, miten vuosituhattavoite tyttöjen pääsystä peruskoulutuksen piiriin on melkein toteutunut, mutta tehtävää on vielä paljon etenkin naisten poliittisen edustuksellisuuden lisäämisessä.

 

Maailmasta on tullut yhä monimutkaisempi paikka sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus asioiden välillä olevista syy-seuraussuhteista on lisääntynyt. Nykyisissä tavoitteissa tunnustetaan, että kehityksen on tapahduttava monilla eri sektoreilla – taloudellisella, poliittisella ja sosiaalisella – samanaikaisesti.

 

Lisäksi meidän tulee ottaa huomioon suuret maiden ja alueiden väliset erot, ja pyrittävä tasaamaan näitä. Rikkaat valtiot ovat hyötyneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä aikana, jolloin niitä ei vielä rajoitettu. Nyt on meidän vuoromme tukea köyhempiä valtioita uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä, jotta nekin pääsevät kehityksen hyödyistä osallisiksi.

Tänään alkavassa YK:n huippukokouksessa sovitaan kestävän kehityksen tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Valmistelevan työryhmän ehdotuksiin pohjaavat 17 päätavoitetta ja 167 osatavoitetta luovat agendan valtioille, kansainvälisille järjestöille, yksityiselle sektorille sekä kansalaisyhteiskunnalle taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen kestävän kehityksen tielle.

 

On kulunut 15 vuotta siitä, kun YK lanseerasi vuosituhattavoitteet, jotka aikanaan olivat uudenlainen lähestymistapa yhteisten maailmanlaajuisten päämäärien luomiseksi. Yhtä merkittävää oli tavoitteiden toteutumista mittaavien indikaattoreiden kehittäminen. Viimeistään 2000-luvulla kaikille on tullut selväksi, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja, mutta nyt lanseerattavissa uusissa tavoitteissa näkyy lisäksi myös asioiden väliset riippuvuussuhteet.

 

Vuosituhattavoitteissa korostuivat ennen kaikkea perinteiseen kehitysapupolitiikkaan liitettävät teemat, kuten köyhyyden puolittaminen ja lapsikuolleisuuden vähentäminen. Uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa on otettu entistä enemmän myös ympäristönäkökohtia huomioon, mikä käy ilmi jo tavoitteiden otsikostakin. Tämä on keskeistä, koska yhä suurempi osa ihmisten ongelmista juontaa juurensa ympäristön tilan heikkenemisestä.

 

***

 

Elämme maailmassa, jossa kasvava väestö ihmisiä joutuu tulemaan toimeen vähemmillä resursseilla. Käytämme jo nyt 1,5 maapallon verran resursseja joka vuosi, ja arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä tarvittaisiin neljä planeettaa tyydyttämään raaka-ainekysynnän tarpeen.

 

Näiden lukujen valossa meillä ei ole muuta vaihtoehtoa elintasomme turvaamiseksi kuin lisätä olemassa olevien resurssien hyödyntämisen tehokkuutta, eli resurssitehokkuutta. Se tarkoittaa luonnonvarojen käyttämistä tehokkaammin. Sen sijaan, että arvokkaita resursseja päätyy romuna kaatopaikalle, ne pitäisi kerätä talteen ja hyödyntää uudelleen. Resurssitehokkuus ei tarkoita pelkkää kierrättämistä, vaan esimerkiksi teollisia symbiooseja, joissa yhden teollisuuden jätteet tai sivuvirrat ovat toisen teollisuudenalan raaka-ainetta.

 

Vaikka uusissa kestävän kehityksen tavoitteissa viitataan ympäristön kestävyyden turvaamiseen, resurssitehokkuutta sen tärkeänä osatekijänä ei vielä ole tunnustettu. Viime heinäkuussa parlamentin hyväksymä oma-aloitemietintöni oli kannanotto siitä, millaisella sääntelyllä ja kannustimilla Euroopassa tulisi edistää resurssitehokkuutta. Näitä samoja keinoja voitaisiin soveltaa myös kansainvälisellä tasolla, ja YK olisi tämän asian eteenpäin viemiseksi sopiva foorumi.

 

Resurssitehokkuus sopisi yhteen muiden globaalitavoitteiden kanssa myös tavoitteellisuuden ja mitattavuuden puolesta. Yksi päätavoite tai luku – esimerkiksi se, kuinka paljon luonnonvaroja käytämme suhteessa siihen, miten korkean bruttokansantuotteen saavutamme – ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös alaindikaattoreita, kuten sitä mikä on vesi-, maa-, materiaali- ja kasvihuonekaasujalanjälkemme.

 

Ympäristövaikutusten mittaaminen ei ole ainoastaan poliittinen arvovalinta, vaan meillä on kasvavaa näyttöä siitä, että myös sijoittajat kaipaavat tällaista tietoa valitessaan sijoituskohteita. Ympäristöuhkiin varautuminen on osa yrityksien pitkän aikavälin kannattavuuden arvioimista. Sama voidaan todeta alueellisellakin tasolla, kun valittavana on toiminnan perustaminen joko korkean teknologian ja uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävään maahan tai fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen valtioon.

 

***

 

Parlamentti antoi kannanottonsa kestävän kehityksen tavoitteista viime toukokuussa, ja siinä korostuvat köyhyyden poistaminen, ihmisoikeusperusta sekä hyvän hallinnon periaatteet. Nämä tavoitteet ovat pääpiirteissään päässeet mukaan lopullisiin tavoitteisiin. Kunnianhimoisimpia ja tärkeimpiä päämääriä ovat mm. köyhyyden poistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen.

 

Valitettavasti köyhyyden poistamisen osalta äärimmäisen köyhyyden raja-arvoksi ei asetettu parlamentin ajamaa 2 dollarin päiväansiota, vaan alempi 1,25 dollaria. Tärkeämpää kuin oikeiden rahamäärien arvioiminen, olisi kuitenkin laajempi ajattelutavan muutos pois kehitysyhteistyörahoituksesta kohti globaalia sosiaaliturvaa, joka takaisi kaikille oikeuden ja keinot riittävään toimeentuloon.

 

Tasa-arvon osalta voimme olla tyytyväisiä siihen, miten vuosituhattavoite tyttöjen pääsystä peruskoulutuksen piiriin on melkein toteutunut, mutta tehtävää on vielä paljon etenkin naisten poliittisen edustuksellisuuden lisäämisessä.

 

Maailmasta on tullut yhä monimutkaisempi paikka sitä mukaa, kun ihmisten tietoisuus asioiden välillä olevista syy-seuraussuhteista on lisääntynyt. Nykyisissä tavoitteissa tunnustetaan, että kehityksen on tapahduttava monilla eri sektoreilla – taloudellisella, poliittisella ja sosiaalisella – samanaikaisesti.

 

Lisäksi meidän tulee ottaa huomioon suuret maiden ja alueiden väliset erot, ja pyrittävä tasaamaan näitä. Rikkaat valtiot ovat hyötyneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä aikana, jolloin niitä ei vielä rajoitettu. Nyt on meidän vuoromme tukea köyhempiä valtioita uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisessä, jotta nekin pääsevät kehityksen hyödyistä osallisiksi.

 

 

Lisätietoa kestävän kehityksen tavoitteista: http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

 

Oheisesta taulukosta voit katsoa miten vuosituhattavoitteet ovat toteutuneet: http://unstats.un.org/unsd/mdg/Resources/Static/Products/Progress2015/Progress_E.pdf

 

Parlamentin kannanotto kestävän kehitysyhteistyön rahoituksesta, 19.5.2015: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0196+0+DOC+XML+V0//FI

 

 

Lisätietoa kestävän kehityksen tavoitteista: http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

 

Oheisesta taulukosta voit katsoa miten vuosituhattavoitteet ovat toteutuneet: http://unstats.un.org/unsd/mdg/Resources/Static/Products/Progress2015/Progress_E.pdf

 

Parlamentin kannanotto kestävän kehitysyhteistyön rahoituksesta, 19.5.2015: http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0196+0+DOC+XML+V0//FI

 

5 kommenttia artikkeliin “Kestävän kehityksen tavoitteet luovat suuntaviivat seuraavalle 15 vuodelle”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Ja uutta aivopierua pukkaa, vaikkei edellisenkään kommentointi ole loppunut?

  2. avatar Beobachter sanoo:

    Ihan ensimmäiseksi Sirpa antaa ymmärtää, että kertaus on opintojen äiti. Nimittäin usean kappaleen muodostamat kaksi tekstikokonaisuutta 1) ensimmäinen alkaen seuraavasti ”Elämme maailmassa, jossa…” ja päättyen seuraavasti ”…tai fossiilisista polttoaineista riippuvaiseen valtioon” 2) ja toinen alkaen seuraavasti ”Parlamentti antoi kannanottonsa kestävän…” ja päättyen seuraavasti ”…pääsevät kehityksen hyödyistä osallisiksi.” on kerrottu kahteen kertaan. No ei takerruta olemattomiin muotoseikkoihin. Parlamentaarikon aitoa huolta globaalista kehityksestä ei pidä epäillä. Isossa kuvassa Suomenkin tilannetta varmasti suuresti kohentaisivat pisararata ja HKI-Tallinna rautatietunneli, jotka saataneen EU-agendalle kohta, kun pakolaisasia on josaain järjestyksessä. Muutama hajahavainto ympäristöasioista. 1) Aitoa toivoa antaa kahden supervallan USA’n ja Kiinan yhteinen huoli ilmaston lämpenemisestä ja paraneva yhteisymmärrys energiatuotannon CO2- ja muiden päästöjen pienentämiseseksi. Molemmissa maissa mm. aurinkosähkön tuotanto kasvaa kohisten Kiinan noustua johtavaksi a-paneelien tuottajaksi. Kiinassa isojen kaupunkien mm Pekingin usein huono henkitysilma ”smog” on vauhdittanut kehitystä. 2) Myös K-Euroopassa ja Britanniassa sähkön tuotannosssa aurinko- ja tuulivoinman osuus kasvaa ripeästi. Saksan liian nopea luopuminen ydinvoimasta (Fukushiman takia) oli kuitenkin maanosalle ja maalle takaisku siksi, että ainakin väliaikaisesti siellä hiilen poltto on kovasti kasvanut. Ison sähkönkäytön maana Saksa tarvitsisi vielä pitkään ydinvoimaa. 3) Suomessa OL3 ydinvoimaluvan aikanaan 90-luvulla hylkääminen viivästytti projektin alkua ja oli yksi syy epäonniselle, raskaasti viivästyneelle ja äärettömän kalliikis tulevalle OL3 hankkeelle. Toivottavasti OL3 ja sitten myös aikanaan Fennovoima Fortumin asiantuntelmuksen mukana ollessa valmistuvat ja aikanaan Loviisa 3’lle etc saadaan sujuvasti luvat. Suomi tarvitsee puhdasta ja päästötöntä ydinvoimaa. 4) Suomessa jopa 2000MW tuulivoimaan sitouminen oli velkasuohon uppoavalle maalle ja sen veronmaksajille raskas Vanhanen II-hallituksen tekemä, jopa 3Mrd€ maksava virhe. On älytöntä maksaa vuosia ja vuosia 105 €/MWH syöttötariffin mukaista hintaa kansainvälisten sijoittajien omistamille tuulipuistoille, kun sähkön NordPool tukkuhinta on 35 €/Mwh paikkeliia, Suomeen tuulivoima sopii huonosti, koska talvella pakkasten ja ison sähköntarpeen aikana tuulee vähän, eikä kesällä tuotettavaa tuulisähköä kyetä varastoimaan Toivottavasti Sipilän kabinetti löytää keinoja irtautua tuulisähkön maksusitoumuksista.

  3. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Mulla ei noin periaatteessa, ole mitään tuulivoimaa vastaan, kunhan myllyjä ei ihan naapuriin bykätä.
    Toisaalta ennemmin minä naapuriin tuulivoimalan ottaisin kuin vaikkapa ydinvoimalan.

    Noin periaatteessa myöskin tuulivoimalla tuotettua ylijäämäsähköä voisi varastoida, pumppaamalla vettä johonkin sisäjärveen nostamalla sen vedenpintaa, mutta mistä löytyisi sellainen sisäjärvi jonka laskujokeen voisi rakentaa padon tai kaksi ja tehdä siihen vesivoimala. Olisiko mitään jos Päijänteen tai Oulujärven pintaa nostettaisiin vaikkapa kolmella metrillä. Molemmistahan laskee jokia suomen alueelle, joten vedenlaskustakaan ei tarvitsisi maksaa maksuja esim venäjälle, niinkuin tehdään kun saimaan vettä juoksutetaan vuokseen.

    Jaa niin eipä se käykkään, sillä omistavalla luokalla hallussaan olevat kauniit rantatontit jäisivät veden alle jos pintaa nostetaan kyseisillä alueilla.

    Mistäpä siis löytyisikään riittävän iso järvi, jonka rannoilla ei olisi muuta mökkiasutusta kuin vain niiden joilta on helppoa ottaa sekin vähä pois mikä on omalla työllä ansaittu ?

    Pietikäisen jutuistakaan ei selviä se…
    Muutenkin hänen avustajansa kirjoitelmat ovat poliittista sananhelinää joka suomeksi sanoen voidaan tiivistää kolmeen sanaan; Tarttis Tehdä Jotain.

    Että Sikäli….

  4. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Mitä tulee globaaliin tulokehitykseen, niin eiköhän Sirpan tai hänen avustajansa joka näitä juttuja suomen kansan maksamalla palkalla suoltaa tuutistaan, pitäisi ensiksi olla huolestunut siitä ettei edelleenkään Suomessa ole ymmärretty sitä tosiasiaa että täällä hyvinkin moni kansalainen elää Euroopanunionin vahvistaman köyhyysrajan alapuolella. Tuo köyhyysrajahan on 1360, euroa kuussa nettona käteen.
    Olisikohan kenties Sirpan hyvä, globaalin tulokehityksen asemesta keskittyä saamaan aikaan se ettei suomessa olisi ainoatakaan sellaista henkilöä joka tulojensa perusteella ei olisi köyhä?

    Terveisiä vaan sikäli, että minunkin tuloni jäävät siihen 900 euroon kuussa.. eli siis minäkin joudun elämään tuloineni kyöhyysrajan alapuolella.

    Haluaisinpa tietää kuinka moni täälläkin kirjoittelevista blogisteista kokee olevansa köyhä!

    No Sirpalta on turhaa odotella vastauksia siihen, sillä hän on avustajansa ohjeistanut niin ettei kommentteihin saa vastata oli mikä oli. Mutta senhän me kaikki tiesimmekin. Sirpa ite ei taasen kerkeä vastailemaan koska pitää istuksia kaiket päivät ilmaisilla lounailla syömässä hyvää ruokaa ja se taasen kyllä näkyy naamasta, paitsi vaalien alla jolloin kaivetaan nuoruuskuvat jälleen esiin, ajalta jolloin Sirpa oli vielä ihmisen näköinen.. Niillä on hyvä myydä mielikuvaa että hän on ihmisen, eikä vain itsensä asialla!??

  5. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Mä en vaan mitenkään jaksa luottaa näihin politikkojen tekemiin viistoistavuotis-suunnitelmiin.

    Hetkonen, se oli jotain 2002 kun suomi liittyi yhteisvaluutta euroon, ja sillä piti olla pelkästään hyvää annettavaa meille.
    No ny on kulunut tuosta vain 13 vuotta ja kaikkihan me sen ”hyvät” vaikutukset olemme tilipussissamme nähneet, siis ainakin suorittava luokka joka maksaa hyvänannosta tulevat kustannukset..

    Niin että sitä minä vaan, että jos sulla Sirpa ei ole mitään muuta kerrottavaa, niin elä viitti tälläistä soopaa meille syöttää, ei nää sun juttus uppoo enää tavalliseen veroa maksavaan ja leikkauslistan uhriksi joutuvaan kansalaiseen, ihan muutamaa pöljäkettä lukuunottamatta.!
    ******************************************
    Että Sikäli…..

Jätä kommentti

css.php