Saamelaisten oikeudet tarvitsevat vahvempaa turvaa

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Siihen nähden on hämmästyttävää, että Euroopan unionilta puuttuu selkeä politiikka saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Alkuperäiskansat on huomioitu EU-politiikassa, mutta niiden asema näkyy lähinnä EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteissa kolmansiin maihin.

EU:lla tulisi olla vahvempi alkuperäiskansojen kuulemiseen ja edustautumiseen liittyvien politiikkojen vaikutuksia arvioiva mekanismi. Olisi aiheellista, että Pohjoismaat yhdessä toimisivat tämän luomiseksi. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että samat kysymykset tunnistetaan ja tunnustetaan myös kotimaassa. Suomessa monia asioista on jo hoidettu hyvin, kuten kieleen liittyvät kysymykset.

Saamelaisten oikeudet tarvitsevat nykyistä parempaa suojaa, sillä niihin kohdistuu jatkuvia uhkia ja loukkauksia. Yksi keskeinen periaate on alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan elinkeinon harjoittamiseen. Maakysymys ajateltiin aikanaan Suomessa hoidettavan valtion mailla, joita metsähallitus hallinnoi. Nyt valmisteilla olevasta metsähallituslaista on jätetty kuitenkin pois maininta saamelaisten kotiseutualueesta. Tällä maininnalla varmistettaisiin mm. saamelaisten oikeus tulla kuulluksi heidän alueitaan koskevissa kysymyksissä.

Saamelaisia syrjitään myös poroelinkeinon kautta. Harva meistä tietää, että Suomessa harjoitetaan kahdenlaista poronhoitoa. Paremmin tuntemamme porotalous perustuu laidunnukseen suhteellisen pienellä, pysyvällä alueella. Saamelainen porotalous noudattaa poroille luontaisempaa paimentolaisperinnettä, jossa poromies vaeltaa ja paimentaa lauman mukana kulkien. Suurin uhka tälle paimentolaiselle elinkeinolle liittyy maankäyttöoikeuksiin, jotka on saamelaisilta pitkälti evätty.

Euroopan unionin arktista ulottuvuutta koskeva politiikka vahvistuu koko ajan. Osana sitä on huomioitu myös alkuperäiskansojen oikeudet ja elinkeinojen turvaaminen. Resursseista rikas arktinen on houkutteleva kohde monille kaivannaisalan yrityksille. Raaka-aineiden hyödyntämisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa alueella asuvien alkuperäiskansojen hyväksyntä. Euroopan parlamentti esitti vuonna 2014 teettämässään tutkimuksessa, että alkuperäiskansojen kuulemisoikeus ja hyväksyntä olisi turvattava EU-tason lainsäädännöllä.

Euroopan komissio kannustaa kaikkia jäsenmaita ratifioimaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset. Näistä sopimus numero 169 koskee alkuperäiskansojen ja -heimojen oikeuksia. Pohjoismaista vain Norja ja Tanska ovat sen toistaiseksi allekirjoittaneet. Jos Suomi haluaa olla alkuperäiskansojen – mukaan lukien saamelaisten – asialla, tämän sopimuksen allekirjoittaminen on sille ehdoton edellytys.

(Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 6.2.)

13 kommenttia artikkeliin “Saamelaisten oikeudet tarvitsevat vahvempaa turvaa”
  1. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Kerrankin asiaa! Raharikkaat maanomistajat, eduskunnan lainsäätäjien avustuksella, ovat tosiaan ajaneet Suomen alkuperäiskansan ahtaalle.
    Olisi tosiaan jo aika ratifioida tuo mainitsemasi sopimus 169.
    Todellinen häpeäpilkku, ettei Suomi ole sitä vielä saanut aikaan.

    Tapani Silvo

  2. siitä vaan allekirjoittelemaan, teillä edustajillahan siihen mandaatit ovat. Hmm. ihmettelenpä vaan suuresti miksi suomi ei ole ollut etunenässä kirjoittelemassa allkirjoituksia, kun niin tehdään vähäisimmissäkin lakiluonnoksissa. Vai onko niin että kansan mandaatin saaneet tarvitsevat erillisluvan kansalta ja siksi laitetaan tää pullansyöjätär Sirpa kirjoittelemaan blokiinsa milloinka mitäkin tuubaa..

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Missä kulkee alkuperäiskansojen ja -heimojen rajat?
    Mikäli satut olemaan useamman sukupolven takaista paikallisväestöä, ei sinulla ole alkuperäiskansan, tai -heimon statusta. Monesti käy niin, että junan, tai helikopterin tuomaksi itseään tituleeraava rupeaa hakemaan vikoja ja moitteita alkuperäisväestöstä, ymmärtämättä paikallista kulttuuria ja historiaa.

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Antti!
    ”Mikäli satut olemaan useamman sukupolven takaista paikallisväestöä, ei sinulla ole alkuperäiskansan, tai -heimon statusta.”
    En ymmärrä?
    Kellä se status mahtaa olla sitten?

  5. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuper%C3%A4iskansa

    Suomalaiset heimot ovat vaeltaneet tänne pohjoiseen paljon myöhemmin!
    Niin yksinkertaista se on…

    Sivo

  6. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Allekirjoitus edelliseen pitäisi edelleenkin olla Silvo. En ole aikonut ottaa sitä miksikään salanimeksi 🙂
    Täydennykseksi edelliseen; Me suomalaiset olemme oikeasti tunkeilijoita näille alueille. Ehkä verrattavissa valkoisten väkisin levittäytymiseen Amerikkaan, jossa intiaanit muodostavat alkuperäiskansan.
    Nyt voi raskaasti arvostella sitä, että meistä jotkut ostavat maata tai tontin Lapista, rakentavat sinne talon, ja sen jälkeen haluavat kieltää porojen laiduntamista heidän alueillaan.
    Täten riistetään osalta alkuperäis-kansaa mahdollisuutta elää oman kulttuurinsa mukaisesti.
    Saamelaisten elin-ehtoja uhkaavat myös kaikenlaiset kaivoshankkeet ja tuulimylly-puistot. Päätökset tällaisten projektien toteuttamisesta on tehtävä yhteis-mielessä saamelaisten kanssa.
    Tähän tähtää tuo Pietikäisen mainitsema sopimus.

    Silvo

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Silvo
      Pitäisikö suomalaisia verrata pakolaisiin, tai nykypakolaisia suomalaisiin?
      Mistä nuo suomalaiset ovat alun alkaen pakoon lähteneet ja ottaneet tilansa tunkeilijoina?

  7. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Antille (vajavaisena) vastauksena: En ole mikään historian tutkija… sen vuoksi vajavainen.
    Yritin muistella, mitä aikaisemmin olin kuullut Euroopan kansoittumisesta ja suomalaisten alkuperästä.
    Saamelaisia kutsutaan alkuperäiskansaksi. Siitähän voi päätellä heidän olleen täällä ennen m.m. suomalaisia.
    Aikoinaanhan meille opetettiin, että suomalais-ugrilaiset ryhmät ovat peräisin Aasiasta, Uralin alueilta.
    Voidaanko heitä kutsua pakolaisiksi, ja mitä he siinä tapauksessa lähtivät pakoon, on varmaan ollut tutkimuksen kohteena kautta aikojen. Sehän tapahtui niin pahkeisen kauan sitten.
    Uskottavaa on kuitenkin tieto suomalaisten heimojen lähtöpaikoista. Siitähän voivat olla todisteena ne pienet suomen kieltä puhuvat kansan-sirpaleet, joita on löytynyt vaellusreitin varrelta, eri puolilta Venäjää.
    Sinähän, Antti, kun tunnut olevan asiasta kiinnostunut, voisitko vähän tutkia historiaa tältä osin?
    Meikäläista on alkanut mietittää, mistä johtunee että monet saamen-kielen sanat muistuttavat Suomen vastaavia. Ovatko vaan lainasanoja, ja ketkä ovat lainanneet toisiltaan… suomalaiset vai saamelaiset?
    Nämä nyky-ajan pakolaiset lasken tunkeilijoiksi. Tämän päivän ilmiötä ei mielestäni voi millään tavoin verrata sen aikaisiin olosuhteisiin, kun suomalaiset asuttivat meidän nykyisen synnyin-maamme.

    Terveisin! Tapani Silvo

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Kyllähän minä kiinnostunut olen, mutta, kun siihen ei varmaa tietoa saa mistään.
      Hämeessä käytetyistä sanoista monet muistuttavat paljon ruotsin-kielen sanoja, joten lainasanoista saattaa noissakin olla kyse.
      Missä sitten kulkee tuo saamelaisten raja, kuuluiko (kuuluuko) heille myös Hanko, kenties Ahvenanmaakin?
      Tämän päivän ilmiötä saatetaan verrata parin-kolmen tuhannen vuoden päästä, kun vähemmistöä leikkivä savolainen alkuperäiskansa vaatii oikeuksiaan maahan tunkeutuneilta islamisteilta.

      Pyydän ettet hermostu, mutta kumpaa me nyt sitten olemme, tunkeutujia vai asuttajia? Lainaukset aiemmista teksteistäsi: ”Me suomalaiset olemme oikeasti tunkeilijoita näille alueille.”, ”kun suomalaiset asuttivat meidän nykyisen synnyin-maamme.”

  8. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Kas…kas, kun tuli käytettyä samaa sanaa suomalaisista ja tämän päivän pakolaisista.
    Mutta kyllä tunkeilija-nimitys sopii hyvin molemmissa tapauksissa.
    Niin kauan kuin yritämme rajoittaa Euroopan ainoan alkuperäis-kansan oikeuksia, olemme tunkeilijoita.
    Ja nämä nyky-ajan Eurooppaan-pyrkijät, jotka laittomasti ylittävät valtioiden rajoja, ovat tunkeilijoita meidän eurooppalaisiin arvoihimme ja hyvinvointi-yhteiskuntaamme.

    Tapani Silvo

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Jotta pääsisimme tuosta tunkeilijan leimasta, olisi mukavaa tietää tuo raja minkä yli emme saa mennä. Tuon rajan saamelaispuolelle emme tietenkään pyri ja toivomme, että he keskuudessaan rauhallista elämää viettäisivät omillaan porotaloutta paimentolaismenetelmällä.
      Miksi näitä eteläisiä alueita pitäisi pitää asumattomana reservinä saamelaisten paimentolaisporotaloudelle, kun täällä ei saamelaiset porojaan paimenna?

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Mitähän me suomalaiset olemme?
    Historia kertoo jotta täällä oli saamelaiset ja sitten tulivat muut ja saamelaiset väisty pohjoseen. Silloisella ”ilmastonmuutolsellakin ” oli osuutta asiaa.
    Ketäs nää ns ”kantasuomalaiset” sitten on?
    Tänne on tullut asutusta kannaksen kautta idästä, nää suomalais-ukrilaiset ja lännestä Ruottista. Eteläsuomeen on tultu nykyisestä Virosta.
    Ennen talvisotaa Viipuri oli suomen kansainvälisin kaupunki, siellä puhuttiin suomea, karjalaa, venäjää, viroa, saksaa, tanskaa ja ehkäpä jotain muutakin kieltä. Näitä kaikkia kieliryhmiä siirtyi evakkoina nyky-Suomen alueelle ja ovat sekoittuneet monen sukupolven ajan ns kantasuomalaisiin.
    Emme taida olla kovinkaan ”puhdasverisiä”!
    Ketähän nää katupartio-soturit oikein sanovat puolustavansa, ”valkoista suomen rotua”!
    Taitaa joukossa olla aika paljon sekarotusia!

  10. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Tämän päivän Hämeen Sanomat kirjoitti tuuloslaisista maanviljelijöistä, kuinka he riitelevät konehallin rakennuspaikasta.
    Kaukaista sukua sanottiin heidän olevan ja 1600-luvulta lähtien oli tilat omistuksessa olleet. Ilmeisestikin olivat saamelaisilta tilansa ryöstäneet.
    Eihän se aivan varmaa ole onko kyseessä ollut ryöstö onhan siinä saattanut tapahtua naimakauppa saamelaisen ja tunkeilijan välillä. Ongelmaksi tuleekin se, onko noilla jälkeläisillä mitään oikeuksia saamelaisuuteen, kun he ovat vain puolittain alkuperäiskansaa.
    Onko karjalainen sitten aina karjalainen? Tapasin muutama vuosi sitten karjalaismiehen joka oli tehnyt laajahkon sukuselvityksen. Hän oli löytänyt esi-isänsä 1500- luvulta. Tuo esi-isä sanottakoon häntä tässä yhteydessä vaikkapa Mikoksi. Mikko oli muuttanut Tampereelta Viipuriin ja hänen jälkeläisensä karjalaisina tulivat evakkoon toisen maailmansodan aikana Lammille.
    Miten mahtanee olla, oliko tuo Mikon jälkeläinen, joka oli jossain vaiheessa kuvitellut olleensa karjalaispoikia, kuitenkin saamelaisalkuperää. Se hänelle oli kuitenkin selvinnyt ettei hän ollut esi-isänsä Mikon kautta karjalainen.

Jätä kommentti

css.php