Puunkäyttö tarvitsee kestävyyskriteereitä

Keskustelu biomassan kestävyyskriteereistä lähti liikkeelle biopolttoaineita koskevan lainsäädäntöaloitteen myötä. Euroopan teillä kulkeva liikenne haluttiin siirtää fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia, ja osana tätä luotiin kannustimia biopolttoaineiden lisäämiselle. Pian huomattiin, että ruokakasvien – niin kutsuttujen ensimmäisen sukupolven raaka-aineiden – käyttö aiheuttaa epäsuoria päästöjä, kun metsiä raivataan viljelyn lisätarpeille. Osana uusiutuvan energian palettia ja järkevästi käytettynä puun energiakäyttö voi auttaa vähentämään kasvihuonepäästöjä. Tarvitaan kuitenkin kestävyyskriteereitä varmistamaan, että energiakäyttö on linjassa ilmastotavoitteiden kanssa eikä heikennä luonnon monimuotoisuutta.

Komissio käynnisti kuluvana keväänä kuulemisen, jossa se kysyy näkemyksiä biomassan kestävyyskriteerien tarpeellisuudelle. Se ei tarkoita sitä, että puu määriteltäisiin yksiselitteisesti kestämättömäksi uusiutuvan energian lähteeksi. Kestävyyskriteereistä on Suomelle etua, koska meidän metsätalous on monen mittapuun mukaan kestävää. Kolmansista maista tuodun biomassan hiilijalanjälki on useimmissa tapauksissa suurempi.

Puun kaskadikäyttö on järkevää ja kokonaistaloudellisesti kannattavaa

Puusta kannattaa ottaa irti kaikki se hyöty, minkä siitä saa. Se on järkevää käyttöhierarkiaa, jota lämpimästi kannatan. Puusta saadaan mahdollisimman korkea hyötysuhde, kun sitä käytetään monipuolisesti. Kannattaa taata sellaiset käyttömuodot, jotka tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää puuta jatkossa aina arvokkaimpaan, kannattavimpaan ja kestävimpään käyttötarkoitukseen.

Suomella on pitkä historia ja osaaminen puun monikäytöstä. Biotalousinnovaatioiden tarve ja kysyntä kasvavat jatkuvasti esimerkiksi pakkauksissa, vaatteissa, kemikaaleissa ja lääkkeissä. Mitä pidemmälle puuta jalostetaan ennen sen polttoa, sen suurempi hyöty ja arvo siitä saadaan kansantaloudelle.

Tuotannon sivuvirtoja sekä esimerkiksi ensiharvennuksesta saatavaa biomassaa on järkevää käyttää energiapolttoon. Elinkaarianalyysin myötä voidaan myös joustavoittaa käyttöhierarkiaa esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa puuerän poltto on ympäristöllisesti ja taloudellisesti järkevämpää kuin sen kuljettaminen pitkien välimatkojen päähän jatkojalostukseen.

What gets measured gets done

Kestävyyden vertailukelpoiseen arviointiin tarvitaan mittareita. Ilman niitä keskustelu kestävyydestä perustuu mielipiteille. Niitä ei kehitetä kenenkään kiusaksi eikä niitä kehitetä yksinomaan Suomen metsätaloudelle. Eurooppalaiset indikaattorit tulevat koskemaan kaikkia EU-maita sekä myös kolmansista maista tuotavia puutuotteita.

Kestävän metsätalouden maana meidän tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä indikaattoreita, mukaan lukien eri puujakeiden hiilitaseen laskentaa. Kunnon mittarit eivät aseta meitä huonompaan asemaan vaan parantavat kilpailukykyämme suhteellisesti. Koko ajatus käyttöhierarkian ja indikaattorien vastustamisesta toimii metsätaloutemme potentiaalia vastaan.

Merkittävän aseman vuoksi Suomen ja sen asiantuntijoiden näkemyksiä metsätaloudesta myös kuunnellaan herkällä korvalla silloin, kun ne pohjautuvat vankkaan tietoon.

Puu on uusiutuva energialähde, mutta ei hiilineutraali

Taloudellisen potentiaalin ja osaamiskapasiteetin kannalta olisi järkyttävää tuhlaamista, jos puunkäytössä keskityttäisiin vain sen energiapotentiaaliin ja jätettäisiin käyttämättä kaikki muut mahdollisuudet. Puun käytön nopea lisääminen ei olisi järkevä ratkaisu ilmastosyistäkään, koska meidän pitää pystyä vähentämään radikaalisti hiilidioksidipäästöjä jo ennen vuotta 2020, jolloin Pariisin sopimus astuu voimaan. Tämä asettaa biopolttoaineille aivan erityisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Bioenergiaa voidaan tuottaa sekä kestävästi että kestämättömästi.

Kuuntele myös radiokolumnini aiheesta: http://areena.yle.fi/1-3480387?autoplay=true

 

7 kommenttia artikkeliin “Puunkäyttö tarvitsee kestävyyskriteereitä”
  1. avatar tapio13 sanoo:

    Että tää jaksaa…

  2. avatar juujuu sanoo:

    ”Niitä ei kehitetä kenenkään kiusaksi”

    Ei, niitä kehitetään byrokraattien työllistämiseksi.

    tapio13: vaalit on tulossa, pakko jaksaa.

  3. avatar Kari Jokinen sanoo:

    ”Puu on uusiutuva energialähde, mutta ei hiilineutraali”
    Tuo fraasi esiintyy aika usein vihreissä kommenteissa, ilman että sitä perustellaan.

    Koulussa opetettiin, että kun puu kasvaa, se ottaa hiilidioksiidia ilmasta. Näin siihen sitoutuu hiiltä.
    Jos puuta poltetaan, siinä oleva hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina. Hiiltä ei vapaudu yhtään sen enempää, kuin puu on kasvaessaan sitonut.
    Jos puuta ei polteta, se aikanaan lahoaa. Tämä on hidasta palamista, jossa hiilidioksiidia vapautuu enintään niin paljon kuin puu on kasvaessaan sitonut.

    Jos puu mätänee aivan hapettomassa tilassa, palamista ei tapahdu. Muutaman sadantuhannen vuoden kuluessa se muuttuu hiileksi tai öljyksi. Nykymaisemassamme tuota hapetonta tilaa ei löydy, mutta mistä me tiedämme millaisia tilanteita seuraavien sadan tuhannen vuoden aikana löytyy.

    Lyhyellä tähtäyksellä, siis alle sadan tuhannen vuoden aikajänteellä, tuntuisi varsin hiilineutraalilta käyttää puuta lämmön tuotantoon silloin kun sillä ei muuta käyttöä ole. Jos puuta ei polteta, se lahotessaan kuitenkin tuottaa saman määrän hiilidioksiidia.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuo fraasi on harhaan johtava. Eihän puu mikään uusiutuva energialähde ole, kun sen kerran polttaa ei siitä uudelleen energiaa synny.

      • avatar Valitan sanoo:

        Väitteesi johtaa siihen, että uusiutuvaa energiaa ei ole edes olemassa.
        Jospa perustelisit väitteesi.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Arvoisa kirjoittaja!
    Energian tuottaminen on mennyt täysin sekaisin erilaisten tukien takia.
    Esimerkiksi metsäsektori ei tarvitsisi mitään tukia, vaan markkinat hoitavat hintatason. Tukien hakujen ajankohdat sotkevat puumarkkinoita.
    Eniten maksava saa puunsa, tekee sillä sitten mitä jalostusta hyvänsä.
    Muuten olen sitä mieltä, että tuulimyllyjen tuki pitäisi olla kaksinkertainen loka-maaliskuussa ja 0-tukena huhti-syyskuussa. Mikäli sille on perusteltua maksaa mitään tukea.
    Puu pulasta pelastaa, puuton Suomi on kuin karvaton karhu.
    T. Hessu K.

  5. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Indikaattorien muuttujat?

    Suomalaisen asiantuntijan indikaattori ei anna lähellekään oikeaa tulosta esim. Keski- tai Etelä-Euroopassa. Tai päinvastoin. Luonnonolosuhteet ja mm. korjuun aiheuttama hiilijalanjälki poikkeavat alueittain niin paljon, että oikeudenmukaisen sääntelyn kustannukset tästä lähtökohdasta vaikuttavat kohtuuttoman kalliilta ja byrokraattisilta. Lopputulos: Poliittinen hyvää tarkoittava tahto tulee tuottamaan vakavia häiriöitä pienen maan ympäristön kannalta kestäville valinnoille.

Jätä kommentti

css.php