Ilmastonmuutoksen taakkaa on kaikkien kannettava

EU:n tämän hetkiset ilmastotavoitteet ovat riittämättömät siihen nähden, mitä sovittiin Pariisissa viime joulukuussa. Jotta Pariisin tavoitteisiin päästäisiin, tulisi asettaa vähintään 95 % päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä. Toimet ilmastonmuutokset torjumiseksi kallistuvat koko ajan. Taloudellinen sopeutuminen ilmaston muutoksen hillitsemiseen vaikeutuu entisestään, jos päätöksiä lykätään tuleville vuosikymmenille.

Euroopan komissio teki tällä viikolla esityksen siitä, miten liikenteessä, maataloudessa, rakennuksissa ja jätteenkäsittelyssä voitaisiin vähentää kasvihuonepäästöjä niin, että EU:n asettamat ilmastotavoitteet vuodelle 2030 toteutuisivat. Näillä sektoreilla pyritään yhteensä 30 % vähennykseen kasvihuonepäästöissä vuoteen 2030 mennessä. Potentiaalia vähennyksiin näiltä sektoreilta löytyisi jopa 50 % verran. Siihen nähden komission esityksestä puuttuu rutkasti kunnianhimoa.

EU on asettanut tavoitteekseen vähentää kasvihuonepäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä ja vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Pääasiallisena välineenä näiden vähennysten tekemiseen on päästökauppa, jossa paljon energiaa käyttävä teollisuus ostaa päästöoikeuksia huutokaupassa. Päästökauppa on ollut pitkään hyvin tehoton väline päästöjen vähentämisessä, koska hiilen hinta (eli päästöoikeus) on matalalla ja koska monet alat ja laitokset saavat ilmaisia päästöoikeuksia.

Liikenne, maatalous, rakennukset ja jätteenkäsittely eivät kuulu päästökauppasektoriin ja niiden päästövähennyksistä sovitaan nk. taakanjakopäätöksessä. Päätetään siis siitä, miten paljon kunkin maan tulee vähentää päästöjä näillä sektoreilla, jotta päästään EU-tasolla tavoiteltuun 30 % vähennykseen. Sen enempää ei puututa siihen, millä sektoreilla ja millä keinoin päästöjen vähennyksiä tavoitellaan kussakin maassa.

EU:n ilmastotavoitteiden kiristäminen tarkoittaisi ei-päästökauppasektorilla arvioiden mukaan noin 50 % vähennystä päästöihin. Sektori vastaa 60 % kaikista EU-alueen kasvihuonepäästöistä, joten sen sääntelyllä on väliä. Liikenteessä tulisi vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sekä myös sellaisten biopolttoaineiden käyttöä, jotka aiheuttavat radikaaleja maankäytön muutoksia ja sitä kautta epäsuoria ilmastovaikutuksia. Globaali hiilitase ei siitä parane, jos ajamme Euroopassa biopolttoaineilla, joita varten on hakattu suuret määrät sademetsiä.

Maataloudesta vapautuva metaani lämmittää ilmakehää ärhäkkäästi lyhyellä aikavälillä ja on siksi vaarallinen päästölähde. Viljelytekniikat, maaperän humuksen lisääminen, märehtijöiden ruokavalion muutos, orgaanisten lannoitteiden lisääminen ja kynnön vähentäminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla voitaisiin maataloudessa vähentää päästökuormaa. Lisäksi ulkona kasvatettu laiduntava karja ja luomutuotanto ovat paitsi tehokkaita keinoja päästöjen vähentämisessä, myös tuovat lautasille laadukasta lähiruokaa.

Rakennukset vastaavat 36 % Euroopan hiilidioksidipäästöistä. Olisi helppo ajatella, että päästöjä saadaan vähennettyä merkittävästi tekemällä uusista taloista resurssitehokkaita ja puhtaalla energialla toimivia. Tämä on kuitenkin vain puolitotuus: neljä viidestä nyt pystyssä olevista rakennuksista on yhä pystyssä vuonna 2050. Siksi ei riitä, että uusista taloista tehdään energiatehokkaita. Jo olemassa olevien talojenkin kulutukseen pitää siis pystyä vaikuttamaan. Remontit on tehtävä kunnolla, pyrkimyksenä plus-energiatalot.

Jätehuollon päästöt johtuvat pääosin kaatopaikalle päätyvästä biojätteestä, josta vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Biojätteen erilliskeräyksellä ja sen järkevällä uudelleen käytöllä saataisiin talteen suurin osa kaatopaikkojen päästölähteistä. Jätteen kierrätykseen perustuvassa kiertotaloudessa Suomessa on valtava määrä cleantech-osaamista. On laskettu, että tehokkaammalla kiertotaloudella voitaisiin saada Eurooppaan 1,2 -3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä – Suomella on hyvät eväät tavoitella tästä kasvusta osaansa.

 

 

3 kommenttia artikkeliin “Ilmastonmuutoksen taakkaa on kaikkien kannettava”
  1. avatar Juhani Lemström sanoo:

    Eli lisää tullimaksuja niiden EU:n ulkopuoleisten alueiden tuonnille, joissa ei täytetä näitä EU-säännöksiä? Onhan varmasti agendalla ja yksimielisellä poliittisella tuella? Ei kai tarkoituksena ole maksattaa maailman pelastumista saattamalla EU:n kansalaiset kurjistumisen loppumattomaan kierteeseen. Siinä pelissä ensiksi katoaa loppukin taloudellinen itsenäisyys ja seuraavassa vaiheessa ne arvokkaaksi väitetyt ihmisoikeudet.

    Asia on ehdottoman oikea, mutta typerän omahyväinen tässä ei olisi Euroopan varaa olla.

    • avatar kuningasjätkä sanoo:

      Tiiäkkönää miten se toimii tämä tullimaksujen kierto, kun kamaa tuodaan, sanotaan nyt vaikkapa kiinasta suomeen?
      No minäpä kerron:

      Kiinassa pakataan vaikkapa koneeosia kontteihin jotka lähetetään Norjaan, Oslon vapaasatamaan.
      Ruotsilla ja Norjalla on keskinäinen vapaakauppasopimus, joten kontit nostetaan Norjassa laiturille ja pakataan Göteboriin menevään laivaan.
      Göteborissa kontit käväisevt satamaterminaalissa muutaman päivän ajan ja lastataan taas Rotterdamiin Tai Hampurii menevään laivaan. Noista paikoista koneenosia sisältävt kontit rahdataan rekoilla Itävaltaan, jossa koneeosista kootaan vaikkapa jyrsinkoneita tms..
      Kas kummaa nepä ovatkin nyt eurooppalaisia tuotteita jotka rahdataan jälleen vaikkapaRostocin satamaan rekka-autoilla josta ne matkaavat suomeen.

      Niinpä meillä onkin sitten suomen satamassa eurooppalaisia jyrsinkoneita sun muuta härpäkettä lähetettäväksi kaikenmaailman puuiloihin ja keskisen kyläkaupalle myytäväksi.

      Eikä kukaan maksa tulleja mistään, koska eurooppalaista ce hyväksyttyä tavaraahan ne ovatkin!

      OLkoonkin että niden kaikki komponentit on valettu ja paklattu kiinassa.

      Mutta kun kasaus ja maalaaminen sekä nimikyltit onkin tehty Itävallassa!

      Ja ne kiinan kamat kun on sellaisia, että niistä saa tehdyksi samosta osista sen seitsemää eri merkkistä jyrsinkonetta, vaikka sisuskalut ja ominaisuudet ovatkin kaikissa samat.

      Eiks ole aika jänskää hommaa?

  2. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Sirpan avustaja se jälleen hehkuttaa asiaa josta ei ymmärrä yhtikäs mitään!

    Kiertotalous saataisiin paljon järkevämmin toimivaksi jos myös kuluttaja hyötyisi tuottamastaan jätteestä!
    Jännä juttu mutta ihan kokemuksesta tiedän, että jos mulla on vanha auto joka on elinkaarensa päässä, niin minun pitäisi se antaa pois ilmaiseksi.
    Jos myyn auton autona jollekin, niin ok, no broblem.
    Mutta !
    Jos myynkin autoni romutettavaksi ja saan siitä rahaa, se onkin romukauppaa josta minun pitää maksaa verot!
    Ja jos en maksa niin mätkäistään verot tuplana!

    Siis minunhan se auto on, olen sitä huoltanut ja maksanut kiltisti kaikki lakisääteiset verot ja maksut, misksi siis en saisi hyötyä siitä sen viimeisestä matkasta, miksi jonkun muun täytyy saada se ilmaiseksi minulta?

    Aivan varmasti tavara lähtisi kiertoon paljon tehokkaammin eikä jäisi lojumaan pihanperille maisemaa rumentamaan tai saastuttamaan. Lakiin vaan täytyy ensin tehdä muutos että kierrätettävän materiaalin luovuttajalla on oikeus saada korvaus ja nimenomaan veroton korvaus moneen kertaan maksamastaan hyödykkeestä, olipa se sitten tavanomaista koti-irtainta tai ei!

    Näillä ehdoilla olen halukas kantamaan korteni kekoon, mutta jos ei onnistu, niin sinne vaan kaattiskuormiin ja roskiksiin kaikki sikinsokin sekaisin, lajitelkoot mun roskani he ketkä siitä voitotkin nappaavat!

    Että Sikäli

Jätä kommentti

css.php