Brexit ei pysäytä EU:n kehittymistä

Brexit-äänestystuloksen jälkeen mediassa on kilvan ollut esillä erilaisia ennusteita EU:n taloudesta. Näkemykset vaihtelevat uudelleen alkavasta lamasta pieneen notkahdukseen, ja kaikkea siltä väliltä. Varmaa on ainoastaan se, ettei kukaan voi tarkalleen tietää, miten prosessi tulee lopulta etenemään. Seuraava siirto on brittien tulevan hallituksen käsissä, ja EU voi omalta osaltaan lähinnä odotella, että eroamisneuvottelut pääsevät virallisesti alkamaan.

Kaiken Brexit-hälinän keskellä ei pidä unohtaa, että Euroopan taloudessa tapahtuu paljon myös Iso-Britanniasta irrallaan. Euroalueen valtiot ovat sopeuttaneet talousrakenteitaan, ja Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppa on palannut entisille lukemilleen, jopa niiden yli. Lainsäädäntöpuolella pankkiunioni on tehnyt pankkivalvonnasta aiempaa läpinäkyvämpää, ja mahdollistaa ongelmiin puuttumisen ennen niiden puhkeamista. EU:n pääomamarkkinaunionihanke lisää pk-yritysten toimintamahdollisuuksia ja yhtenäistää finanssimarkkinoita jäsenvaltioiden välillä.

Ongelmien suuruudesta johtuen myös ratkaisut vievät aikaa, ja suurimmat tulokset odottavat vielä tulevaisuudessa. Tähän mennessä olemme nähneet, että talouskasvu on palannut EU-alueelle, vaikka Brexitin epävarmuus hieman laskeekin ennustetta ensi vuodelle. Moni viime vuosien suurimmista haasteista alkaa olla takanapäin, tai ainakin paremmin hallinnassa.

Ensinnäkin taantuma, joka Eurooppaan iski vuonna 2007, oli suoraa seurausta Yhdysvalloista lähteneestä finanssikriisistä. Kulkeutuessaan Eurooppaan kriisi paljasti samalla julkisen talouden heikkoudet. Sen jälkeen euroalue laati budjettivalvontamenettelyn sekä yhteiset tavoitteet julkisen talouden alijäämän kuriin pitämiseksi. Tiedämme myös kivuliaat sopeutusohjelmat ongelmamaissa, joista surullisenkuuluisin on Kreikka. Kasvu- ja vakaussopimusten valvontasykli on nyt pyörinyt melkein viisi vuotta, ja vaikka ohjausjakso ei ole täydellinen, se antaa paljon enemmän tietoa aiempaan verrattuna. Ohjelman ansiosta eri maiden ongelmat tulevat yleiseen tietoisuuteen, ja myös vastaukset ongelmiin on kirjattu komission suosituksiin.

Tämä parantaa huomattavasti Euroopassa liiketoimintaa harjoittavien yritysten toiminnan suunnittelua. Yritykset paitsi tietävät ongelmista, jotka asettavat haasteita niiden toiminnalle, myös todennäköisistä uusista toimintamahdollisuuksista. Sen sijaan, että yritykset joutuisivat tukeutumaan pelkästään omaan sijoitusanalyysiinsä ja kunkin valtion yksin esittämään informaatioon yhteiskuntansa tilasta, keskustelu EU:n talouden suunnasta ja kehityksestä käydään nyt avoimella, suurella foorumilla. Ennustettavuus on yritysten ratkaisujen avainedellytys, ja lisäämällä läpinäkyvyyttä Eurooppalainen kasvu- ja vakaussopimus on lisännyt sitä huomattavasti.

Toiseksi globaalitalouden tila ulottaa vaikutuksensa aina Eurooppaan, niin hyvässä kuin pahassa. Yhdysvaltojen finanssikriisi näkyi viiveellä Euroopassa, mutta nyt kun Yhdysvallat on palannut takaisin talouskasvun tielle, näemme myös tuonnin Euroopasta lähteneen voimakkaaseen nousuun vuodesta 2014 lähtien. Sama kehitys näkyy Kiinan suhteissa. Vaikka Kiinan talouskasvu on hidastunut huippuvuosista, EU-alueen vienti Kiinaan on miltei kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana. Samalla toki tuonti on kasvanut sitäkin enemmän.

Kriisien keskellä luottamusta tulevaan ylläpitävät Euroopan syvään juurtuneet voimavarat, joita ovat korkea koulutustaso, tutkimus- ja innovaatiomyönteinen politiikka, vakaa yhteiskunta ja panostaminen tulevaisuuden kasvualoihin. Näiden ansiosta säilymme kilpailukykyisenä sijoituskohteena vaikeampinakin aikoina, sekä olemme valmiina tarttumaan kasvun mahdollisuuksiin kun kansainväliset olosuhteet taas paranevat.

Monet Euroopan talouden haasteet eivät kuitenkaan suoraan liity kansainväliseen kauppaan. Turvallisuuspoliittisen ympäristömme kokemat mullistukset ovat vieneet paljon voimavaroja ja aikaa erilaisten hätäratkaisujen etsimiseksi nopeassa aikataulussa. Maahanmuutto- ja pakolaisvirrat ovat asettaneet jäsenmaiden välisen yhteistyön ja vastuunkannon jakamisen koetukselle. EU:n yhtenäisyyttä pyrkivät nakertamaan ulkoiset voimat, mutta myös kansallismieliset liikkeet jäsenmaidemme sisällä.

Kaiken tämän keskellä unionin edustajat ovat pyrkineet tuomaan läpi viestin, että suuret ulkoiset haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja. Jäsenvaltiot eivät edelleenkään ole hyväksyneet kaikkia komission esittämiä toimenpiteitä muuttoliikkeen hallintaan, mutta esimerkiksi heinäkuussa täysistunnossa hyväksytty esitys tehokkaammista EU:n rajavalvontajoukoista on jälleen askel oikeaan suuntaan. Maahanmuuttovirrat ovat tällä hetkellä huomattavasti pienemmät ja hallitummat kuin vuosi sitten, kun rajavalvontaviranomaisten välistä tietojenvaihtoa on kehitetty, resursseja lisätty ja yhtenäistetty palauttamispäätösten tekoa.

Syyrian sota ja muut sotilaalliset konfliktit EU:n lähialueilla eivät ole ohitse, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana unioni on joutunut pakon edessä oppimaan paljon yhteisestä kriisinhallinnasta ja mukauttamaan arvioita tulevaisuudesta uuteen todellisuuteen. Nämä luodut mekanismit tulevat olemaan hyödyksi, mitä tahansa äkillisiä uusia haasteita kohtaammekaan. EU:n kehitys ei ole pysähtynyt ongelmien edessä, vaan päinvastoin, olemme ottaneet välillä suuriakin harppauksia pysyäksemme mukana tilanteiden edellyttämässä vauhdissa.

Epävarmuus varjostaa maanosaamme vielä ainakin ensi vuonna, kun EU alkaa neuvotella Iso-Britannian eroprosessissa, ratkomaan huonossa kunnossa olevien pankkien ongelmia, ja monessa maassa järjestetään vaaleja joissa EU-vastaiset liikkeet pyrkivät valtaan. Paras keino takaisin vakauden tielle on vahvistaa kotitalouksien ja yritysten toimintaedellytyksiä, muistuttaa siitä että EU:n perimmäinen tarkoitus on kaikille kansalaisille ulottuva hyvinvoinnin lisääminen. Esimerkiksi EU:n tutkimusohjelma Horisontti 2020 kautta on rahoitettu tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ja sen budjetti on jopa kasvanut kriisivuosien aikana, samalla kun jäsenvaltiot ovat joutuneet leikkaamaan tutkimus- ja koulutuskustannuksista.

Muita laajoja hyötyjä tuottavia uudistuksia ovat mm. digimarkkina-agenda, työvoiman liikkuvuuden helpottaminen, työllisyysindikaattorien mukaan ottaminen talouden ohjausjaksoon sekä yritysten veronkierto- ja veropakolaisuuden estäminen. Kaikissa näissä osa-alueissa on kyse rajat ylittävistä vaikutuksista ja toiminnasta, josta syntyisi melkoinen soppa, jos kaikki 28 jäsenmaata soveltaisivat omia käytäntöjään. Silloinkin, kun EU ei ole kyennyt takaamaan odotettua talouskasvua, se on vähintään säästänyt kustannuksissa moninkertaisesti jäsenmaiden yksipuoliseen toimintaan verrattuna.

4 kommenttia artikkeliin “Brexit ei pysäytä EU:n kehittymistä”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Kysymys kuuluukin, että tarvitsemmeko me oikeasti EU-ta
    Eroaminen euroopan rahaliitosta ja miksei unionistakin olisi paljon järkevämpi vaihtoehto Suomellekin, sillä olemmehan jo havainneet monen monituista kertaa, ettemme me tienaakaan sillä että kustannamme muiden maiden ylellisen elämäntyylin, karsiessamme omaa hyvinvointiamme.

    Eikä monissa EU-direktiiveissäkään, mitä Brysselistä suolletaan, ole järjen häivääkään!

    Edellämainituista syistä ja monista mainitsemattomistakin, kannatan edottomasti eroamista!

    Että Sikäli…

  2. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kyllä EU on itse ajanut itsensä tähän jamaan. Yhteistä linjaa ei löydetä mistään vaikeista asioista. Jokainen maa ,paitsi saksalaisia nöyristelevä Suomi, ajaa henkeen ja vereen oman maansa etua. EU:sta ei tullut eikä koskaan tule sitä mitä siltä haluttiin. mm erilaisten tukien noudattamista ei taida pilkulleen valvoa kuin Suomi (nöyrä kun on). 4-5 vuotta sitten valittiin EU:lle uusi pääkirjanpitäjä. Hän kieltäyti allekirjoittamasta ja samalla hyväksymästä edeltäjänsä tilinpitoa havaittuaan siellä runsaita väärinkäytöksiä. En muista uutisoinnista, ilmeisesti tilalle valittiin nöyrempi. Muistakseni suurin epäkohta oli kun eräälle maalle oli maksettu tukea kalastuslaivaston ylläpitämisestä, jota maalla ei lainkaan ollut. Entäs Italian lukuisat ”rakennushankkeet” jotka eivät koskaan valmistumassa ja ei ole kai ollutkaan. Nämä ehkä jäävuoren huippu ja Suomi näitä rahoittaa. Eu-kiimainen Salolainen aikanaan propagandoi, että Suomi tulee olemaan maailman tappiin EU:n nettosaaja. Taisi olla 2 vuotta ja sen jälkeen maksuosuus on vuodesta toiseen kasvanut. En usko, että uusi kansanäänestys mitään muuttaa. mepit ja muut päättäjät jatkuvasti hehkuttavat EU:n ja rahaliiton erinomaisuutta. Kuka nyt haluaisia hyväpalkkaisest hommasta luopua ja toive joskus Suomelle lakeavasta komissarin paikasta ajaa tavallisten kansalaisten edun edelle.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Terve Lauri,

      niin, EU ei ole läpäissyt historiansa aikana yhtäkään tilintarkastustaan, mutta se ei menoa hidasta, koska komissio koneistoineen ei ole toteutettavissa olevalla tavalla tilivelvollinen kenellekään.

      Kaikesta yhteistyöstä tulisi jatkuakseen olla hyötyä kaikille siihen osallistuville. Jos EU:ssa toimitaan kuten pelissä, jokainen osallistuja pyrkii yksipuolisesti maksimoimaan oman etunsa, ja syntyy ns. Nashin tasapaino. Tässä pelissä voi olla myös häviäjiä, eli maksimihyötykin on negatiivinen. Silloin osallistujan ei kannata enää osallistua peliin, ja tällainen yhteistyö päättyy.

      Kuulostaako Brexitiltä?

      Ns. Pareto-tehokkuus edellyttäisi, että yhteistyössä, saadakseen itselleen hyötyä, tulisi kaikkien osapuolien huolehtia myös muiden hyödystä. Tämä voi tarkoittaa, että kokonaisuuden hyödyn tavoittelussa jonkin osapuolen etu kärsii, mutta yhteistyöstä hyötyvät korvaavat menetyksen kärsijälle niin, että tämäkin lopulta hyötyy (tällöin kyse on ns. allokaatiotehokkuudessa eli Kaldor-Hicks-tehokkuudessa).

      Toimiakseen yhteistyön tulee tuottaa niin paljon nettohyötyä, että siitä riittää yhteistyöstä kärsivien menetysten korvaamiseen niin, että lopulta kaikki osapuolet ovat nettohyötyjiä. Jos tätä ehtoa ei toteuteta, yhteistyö päättyy ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella.

      EU on yksinkertaisesti kokonaisuutena epäonnistunut riittävän lisäarvon tuottamisessa edes oman olemassaolonsa kustannusten kattamiseksi: talousalueena EU jää muun maailman jalkoihin. Instituutiona EU-nomenklatuura ei synnytä sellaista yhteenkuuluvuutta (sanotaan nyt vaikka koheesiota), että kaikki syntynyt ja syntyvä kurjuus haluttaisiin laittaa EU:n tasolla tasan. Siksi kansanäänestykset pelottavat eurokraatit paskattomiksi.

      EU-rätti raatihuoneen salossa ei tätä yhteenkuuluvuutta herätä.

  3. avatar Karalis Dude sanoo:

    Karalis Dude

    Jautājums ir, ka mums vajag reālu ES-TA
    No Eiropas monetārās savienības atkāpšanās un, kāpēc ne unionistakin būtu daudz saprātīgāk variants Somijai, pārāk, jo mēs jau redzam daudzas, daudzas reizes, ka mēs nevarēsim iegūt samaksu vispār par to, mēs publicēt greznu dzīvesveidu citās valstīs, savās ciešanās par savu labklājību.

    Un daudzi no ES direktīvas, kas no Briseles uz purva, nevis speķis no veselā saprāta!

    Šo iemeslu dēļ, un daudzi mainitsemattomistakin, edottomasti labā atdalīšanos!

    Tiktāl, ciktāl šī …

Jätä kommentti

css.php