Pariisin ilmastosopimus odottaa EU:ta

Yhdysvallat ja Kiina ratifioivat viikonloppuna Pariisin ilmastosopimuksen, minkä myötä sopimuksen voimaantulo otti suuren harppauksen eteenpäin. Sopimuksen voimaantulo edellyttää, että 55 maata ratifioi sen ja että 55 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä on sopimuksen piirissä. Viikonlopun jälkeen ratifioijia on 26 ja päästöistä 40 prosenttia sopimuksen piirissä.

 

Euroopan unionilla on siis ratkaisijan rooli. 28 jäsenmaata vastaa 12 prosentin osuutta maailman kasvihuonepäästöistä. Vaikka Euroopan komissio voisi teknisesti hoitaa ratifioinnin kaikkien jäsenmaiden puolesta, jokaisen jäsenmaan odotetaan kuitenkin tekevän sen ensin itse. Arvioiden mukaan EU ei onnistu liittymään sopimukseen ennen vuoden vaihdetta. Esimerkiksi Suomi liittynee sopimukseen tämän vuoden lopussa kansallisen energia- ja ilmastostrategian hyväksymisen myötä.

 

Ilmastonmuutoksen vastaisten toimien kustannukset kasvavat koko ajan. Mitä nopeammin ja radikaalimmin päästöjä lähdetään vähentämään, sitä halvemmalla päästään. EU on halunnut asemoitua kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekijänä, mutta sanojen ja tekojen välillä tuntuu olevan välillä paljon ilmaa.

 

Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat yksi hyvä esimerkki tästä. EU-jäsenmaat eivät ole löytäneet poliittista tahtoa puuttua fossiilisten polttoaineiden tuotannolle ja käytölle annettaviin valtiontukiin. Jo pelkästään suoria tukia tälle teollisuudelle annetaan 100 miljardin euron verran vuodessa. Sen päälle tulevat vielä muun muassa päästökauppajärjestelmän kautta jaettavat ilmaiset päästöoikeudet, joita jaetaan 160 miljardin euron edestä vuosittain hiili-intensiiviselle teollisuudelle. Suorat ja epäsuorat tuet ovat yhteenlaskettuna 480 miljardia euroa vuodessa.

 

Myös EU-rahoitusta ohjautuu enemmän fossiilisille energiamuodoille kuin uusiutuville. Climate Action Network julkaisi viime viikolla selvityksen, jonka mukaan Euroopan Investointipankki sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki tukivat vuosina 2013-2015 fossiiliseen energiantuotantoon pohjautuvia projekteja 12 miljardilla eurolla. Tukea on annettu merkittävästi mm. fossiilisten käyttöön varavoimana, kaasuverkoston kehittämiseen, fossiilisten raaka-aineiden etsintään, biomassan ja hiilen yhteiskäytön edistämiseen sekä tieliikenneverkkojen parantamiseen. Päästökauppajärjestelmän porsaanreiät ovat lisäksi antaneet mahdollisuuden vaarallisten hiilivoimaloiden elinkaaren pidentämiseen.

Jätä kommentti

css.php