Jätteetöntä yhteiskuntaa rakentamassa

Niukentuvien luonnonvarojen maailmassa nykyinen jätepolitiikkamme on nurinkurista: hautaamme kallisarvoisia resursseja kaatopaikoille tai tupruttelemme ne jätteenpolttolaitoksissa taivaan tuuliin. Järkevämpi jätepolitiikka on kiinteä osa EU:n kiertotalousagendaa – muutosta kohti yhteiskuntaa jossa koko termi ”jätepolitiikka” jää hiljalleen historiaan. Tavoitteena on jätteetön yhteiskunta, jossa tuotteet elinkaarensa lopussa toimivat raaka-aineena uusille tuotteille.

 
Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että luonnonvaroja käytettäisiin nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Resurssienkäyttömme on edelleen tuhlailevaa. Esimerkistä käy muovi: tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2014 tuotetusta 311 miljoonasta tonnista muovia kierrätetään pahaiset viisi prosenttia. Loppu päätyy kaatopaikoille, jätteenpolttoon ja meriimme. Samainen tutkimus arvioi, että jos meno jatkuu samanmoisena, on merissämme vuonna 2050 enemmän muovia kun kaloja.

 
Kysymys ei ole vain ympäristö- ja ilmastopolitiikasta – ajattelun taustalla on kylmä taloudellinen järki. Planeettamme fyysiset rajat määrittelevät toiminnan tarpeen. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy – voittaja onse, joka osaa tehdä vähemmästä enemmän.

 
Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti eilen kauan odotetusta jätepolitiikan uudistuksesta. Uudistuksen alla olevaan direktiiviin parlamentti haluaisi nykyistä kunnianhimoisemmat kierrätystavoitteet: yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70 prosenttia vuonna 2030. Samalla jäsenmaita patistellaan eri jätejakeiden tehokkaampaan erilliskeräykseen. Avainasemassa on biojätteen erilliskeräys, josta parlamentti toivoisi pakollista ympäri unionin. Samalla jäsenmaita kehotetaan laittamaan täytäntöön keinoja, joilla tuettaisiin uusioraaka-aineiden käyttöä. Näihin keinoihin lukeutuvat mm. kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut ja verot, vihreät julkiset hankinnat ja uusioraaka-aineita koskevat verohelpotukset.

 
Parlamentti haluaa kiristää myös pakkausjätteen kierrätystavoitteita ja vaatii, että pakkauksista tulisi vuonna 2030 kierrättää 80 prosenttia. Yksi hankalimmista – ja samalla monikäyttöisimmistä – pakkausmateriaaleista on muovi, jota koskisi 60 prosentin kierrätystavoite.

 
Jätepolitiikan uudistuksen ohella parlamentti muistuttaa, että valtaosaltaan resurssien tehokkaampi käyttö on myös kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Esimerkiksi puupohjaisille pakkausmateriaaleille löytynee uusia käyttökohteita. Elektroniikkalaitteet taas tulisi suunnitella korjattaviksi, tuunattaviksi, päivitettäviksi ja kierrätettäviksi.
Siirtyminen tehokkaampaan resurssien käyttöön vaatii lainsäädäntötyötä, aikaa ja rahaa; mutta siirtymän tuottopotentiaali ylittää kuitenkin kustannukset moninkertaisesti. Voittajiin ei lukeudu vain ympäristö, vaan myös taloutemme: esimerkiksi McKinseyn laatima tutkimus paljastaa, että jos pystymme Euroopassa parantamaan resurssitehokkuutta kolmen prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030, kasvattaisi se BKT:tä jopa seitsemällä prosentilla nykyiseen kehitysskenaarioon verrattuna. Työllistämispotentiaali olisi jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.

 
Ympäristövaliokunnan äänestyksen jälkeen paketti äänestetään vielä täysistunnossa, minkä jälkeen parlamentti aloittaa neuvottelut paketista jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa.

29 kommenttia artikkeliin “Jätteetöntä yhteiskuntaa rakentamassa”
  1. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Olisiko aika pysähtyä miettimään politikkojen esilletuloja. Sama porukka etsii kuumeiseti kasvua. Pyrkii kaikin toimin kulutuksen lisäämiseen. Tavotteena on vähintään 3 %:n nousua aina edellisestä vuodesta. Huomaamatta on jäänyt, että ajattelu sisältää korkoa korolle mekanismin. Siis edellisen vuoden kasvullekin tulee 3 % :n lisäys.

    Amerikan uusi presidentti saattaa parantaa maailman tilaa purkamalla kauppasopimukset. Tavarat tehdään kuluttajaa lähellä, hänen kotimaassaan. Kulutus laskee ja kuljetusmatkat lyhenevät. Tuotteiden laatukin saattaa parantua. Jätteiden hallinta vähenee. Ilmasto kiittää.

    Olisi käytävä läpi mitkä toiminnot ovat ihmiselle välttämättömiä. Ruoka, asunto jne. Mitkä ovat taas vain mukavuutta tuovia, mutta resusseja kuluttavia ja saastuttavia. Verotusta voisi kohdistaa haitallisiin toimintoihin ja tuotteisiin. Keinotekoiset päästökauppaideat ovat vain silmänlumetta todellisuuden hämäämiseksi.

    Koskaan politikko ei uskalla käydä asian ytimeen. Aina tulee ajatella kannatuksen kasvua, eli oman aseman säilyttämistä. Politikko on itseohjautuva.

  2. avatar L. Schneider sanoo:

    Onpa sekava ja Eurooppaa syyllistävä kirjoitus. Ilmeisesti tarkoituksella sotkettu ja valikoitu faktoja. Kierrätys tai jokin erilliskeräys ei ole automaattinen tae mistään kestävyydestä. Nekin tarvitsevat energiaa ja muita resursseja, haisevat, roskaavat ja pilaavat osaltaan ympäristöä. Epäpuhtaudet kumuloituvat materiaaleihin ja ominaisuudet heikkenevät kierros kierrokselta. Muovit korvaavat todella paljon kasvi- ja eläinperäisiä materiaaleja tai louhittavia mineraaleja. Ne ovat enemmän vähemmästä käytönnössä ja niitä tarvitaan lähes kaikkialla, myös vesistöjen suojelussa. Roskien mereen joutuminen pitää estää kunnon jätehuollolla. Jätehuoltoon tai vaikka sitten kiertoilmaistusti ”uuteen materiaalitalouteen” pitää kuulua myös tasokas jätteiden käyttö energiaksi asianmukaisissa laitoksissa. EU-eliitti voi verottaa ja patistaa alamaisensa hengiltä, rakentaa korkeiden prosenttien suunnitelmatalouslinnoja, louskuttaa loputonta jargoniaan. Sen tien päässä on vain pettymys ja utopioiden onttous, jopa yhteisön hajoaminen, mistä merkit ovat jo ilmassa.

  3. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Mä kerran väänsin kättä, erään ympäristösihteerin kanssa siitä mitä sekajätelaatikkoon saa maaseuturoskiksilla laittaa.

    Akut ? Autonrenkaat,,, Ei saa laittaa, sillä akut on vietävä ongelmajätepisteeseen
    Biojäte,? Ei saa laittaa, sillä biojäte on kompostoitava tai toimitettava kompostointilaitokseen
    Elmukelmut ja muut muovit,? Ei saa laittaa, koska muovit on laitettava muovijätteeseen tai toimitettava muutoin käsiteltäväksi
    Hyötyjätteet,? Ei koska hyötyjäte on toimitettava… jonnekin muualle kuin sekajätelaatikkoon..
    Huonekalut? Ei koska nekään eivät ole sekajätettä…
    Ikkunalasi ?, Ei koska ikkunalasit on toimitettava lasikeräykseen
    Jätepaperi,? Ei koska jätepaperi toimitetaan paperinkeräykseen
    Kumijäte,? Ei koska kumijätteet toimitetaan jälleen jonnekin..
    Kupariputket ja messinkihanat,? Ei koska ne voi viedä romukauppiaalle, ilmaiseksi. Mutta jos myyt joudut myynnistä saamastasi tulosta maksamaan tuloveroa, verokortin lisäprosentin mukaan…Koska ne eivät ole tavanomaista koti-irtainta jota saa myydä ilman veroseuraamuksia n 8000 euron edestä vuosittain..
    Koirankakkapussit,? Ei koska ne kuuluvat kompostiin
    Kissanhiekat (käyt)?Ei koska niissä saattaa olla haitallisia aineita, vietävä ongelmaljätteeksi…
    Liimapuu ja vanerit? Ei koska se pitää toimittaa….
    Lääkkeet,? Ei koska ne pitää viedä apteekkiin
    Metallit,? Ei koska metallit pitää kierrättää
    Puujäte? EI sitäkään…,
    Painekyllästetty puu ? Ei koska se on ongelmajätettä…
    Paristot,? Ei koska ne on toimitettava paristojen keräyspisteeseen…
    Turve,? Ei saa laittaa sillä sekin kuuluu kompostiin
    Uunin tuhkat ? Ei koska ne on toimitettava erillisiin keräyspisteisiin nekin….
    Vanhat vaatteet, ? Ei ne on vietävä vaatekeräyslaatikkoon…
    Ynnä muut? EI sillä sekajätelaatikkoon ei saa laittaa oikeasti mitään, vaan kaikki jäte on ajelutettava ympäri maakuntaa mikä minnekin.
    Kiinteistöillä on kuitenkin oltava jätelakien mukainen sekajätelaatikko ja esin kompostori
    Sitten kiinteistöjen omistajien pitää huolehtia jätelaatikon tyhjennyttämisestä määräajoin, vähint 2 kertaa kuussa ja maksettava siitä muodostuneet kulut.
    Ja lisäksi heidän pitää maksaa erillinen kunnan jätemaksu, riippumatta siitä tuottavatko jätettä vai eivät, maksut maketaan kaikista omistamistaan kiinteistöistä erikseen, niitä ei saa yhdistää, esin kesäasunnon jätteitä ei saa tuoda vakinaisen asunnon roskikseen.

    Mutta jos pitää olla roskkis, mutta sinne ei saa laittaa mitään, niin ei ihan mene jakeluun.

    No minäpä olenkin sen verran vastarannankiiski, että lemppaan kaikki sekaisin samaan lootaan ja jos joku haluaa laijitella niin lajitelkoot munkin jätteeni..

    Aivan sama.

    Mutta sinä Sirpa, kun olet niin huolissasi maailman jätevuoristoista, niin miksi et lähtisi maailmalle valistamaan neekereitä ym vinkuintialaisia..
    Sä olet ihan väärällä alalla viisaine neuvoinesi. Ei sun kuuluisi EU-Meppinä lahjojasi hukata vaan alkaa jäteguruksi maailmalle!

    Ehkäpä seuraavissa parlamenttivaaleissa sun kannattaisi harkitakin alanvaihtoa?

    Että Sikäli…..

  4. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Nämä jäteasiat ovat sellaisia jokamiehen ja jokanaisen velvollisuuksia. Ihmisen pitää ottaa itse vastuu jätteidensä lajittelusta ja jätteidensä määrästä.
    Niin kauan, kun on ihmisiä, jotka ajattelevat, että lemppaan kaikki jätteeni samaan lootaan, ei minkäänlainen meppi saa asioita ruotuun. Tosin tuo meppi saa kylläkin vastapainoksi lemppaajalle vero-, ym samanluontaisia maksuja, joilla sitten verottaa tyhmää lemppaajaa. No lemppaaja siinä sitten itkee taas meppiä, kun tulee uusia maksuja ja veroja. Meppihän ei niitä lemppajan rojuja lajittele, mutta lemppaaja maksaa.

    • Voipihan se ollaa niinnii tai voipihan se olla toisinnii tai sitten koko jätehomassa onkin vaan kyse rahastuksesta. Eli maksat siitäkin mitä et tuota.

      Mutta esim ilmastonmuutos voipi johtua ihan siitäkin että aurinko on aktiivisimmillaan ja possahtaa kohta Poks vaan..
      Ja sitten ei kohta kukaan kerää enää maksuja tileilleen…?

      Harmi ettemme me ole saaneet yhteyksiä luoduksi muualle avaruudenkaikkeuteen. sillä maapallon rahoilla ei ole käyttöä muualla kuin maapallolla ja kun ketään ei ole enää omaisuuksiaan valvomassa sitten kun aurinko poksauttaa viime liekkinsä, niin siinäpä meni miljardöörien rahatkin aivan persiiseen..samoin kuin muutaman Eu-mepinkin puheet..

      Kannattaisiko nyt jo viimeinkin lähettää avaruuksiin viimehetkien hätäapupyyntö, josko joskus 10 tuhannen vuoden päästä edes avaruusargeologit saapuisivat tutkimaan, mikä meni maapallolla pieleen….?

      Että Sikäli…

      Ps.. niille jotka jatkuvuuteen uskovat, tiedoksi.. Käärinliinoissa ei ole taskuja!

  5. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Eräs oppinut ystäväni sanoi takavuosina. On se kumma kun täällä lajitellaan kananmunankuoria ja Leningradin vieressä paska-allas vuotaa jokeen ja sitämyöten Itämereen. Kukaan ei vielä tiedä mitä moinen allas pitää sisällään. Lisäksi Suomen puolelta itämeren suurin saastuttaja on maatalous samoin kuin monen Suomen sisäjärven.

    • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

      Ainakin itse iloitsen siitä, että nykyään suuressa osassa Suomen järviä ja merialueita voi käyttää monipuolisesti: kalastaa, uida ja viihtyä niiden läheisyydessä. Ehkä sillä on myös arvo, jota kannattaa hehkuttaa. Myös business arvona cleantech-osaamisessa on merkitys. Mutta osataanko näitä myydä? Itse olen ainakin omana kouluaikana saanut sellaisen markkinointivastaisen rokotuksen, että tuskin tokenen siitä koskaan kokonaan. Valitettavasti en ole yksin. Toivottavasti maailma muuttuu tuossakin asiassa hiljalleen.

      • avatar Antti Sulonen sanoo:

        Sen pidempään nuo järvi- ja merialueet ovat käytettävissä, kun niistä ei enempää hehkuteta. Mikäli ne pistetään bisneksen alle ei niistä kauaa nautita. Niiden markkinoinnissa on varjopuolensa ja näin ollen on hyvä olla rokotussuoja.

        • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

          Lähinnä ajattelin, että tuota puhdistusteknologiaa ja siihen liittyvää osaamista voisi myydä. Toki turismikin on kotiinpäin, mutta ympäristöä kunnioittaen.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Ei kai se markkinointikyvyistä ole kiinni, jos joku keksii menetelmän millä paskaisesta vedestä tehdään juomakelpoista. Ostajia varmaan riittää sen kummemmin mainostamatta.

          • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

            Olisikin niin, että hyvät tuotteet kävisivät kaupaksi ilman markkinointia. Suomessa on liiankin pitkään tuudittauduttu omaan erinomaisuuteen. Ikään kuin maailmassa olisi jokin automaatti, joka ohjaa ihmiset kysymään ensin Suomesta,, mitä täällä osataan. Niin vain ei ole.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Kysymys lienee kuitenkin siitä, että Suomessa ei taida olla tällaisia laitteita ainakaan riittävässä mittakaavassa toimiakseen. Joskus 1960-luvulla pulimiehet puhdistivat tenua ranskanleivän läpi laskemalla, toimi ilmeisesti niissä piireissä markkinoimatta. Oli niillä tosin kilpaileviakin menetelmiä millä tenusta tekivät lämmikettä.
            Pieniä markkinoita varten täällä saattaa ollakin tuollaista teknologiaa josta kirjoitat, mutta suuremmille markkinoille ei pidä lähteä suin päin mainostamaan.

          • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

            Sipilän hallituksen toimintasuunnitelmassa todetaan: ” Suomesta tavoitellaan bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijää.” Lisäksi tuon kiertotalouden ja clentechin pitäisi samaisen suunnitelman mukaan tuottaa 63 000 000 € liikevaihdon v. 2025.

            http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjelman+kärkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi+2015–2019%2C+päivitys+2016/305dcb6c-c9f8-4aca-bbbb-1018cd7a1fd8

          • avatar Kari Ilkkala sanoo:

            Moi Ville-Matti,

            tuo 63 milliä taisi olla kiertotalouden ja cleantechin kärkihanke 3:n eri toimenpiteiden vuosien 2016-2018 rahoitus. Liikevaihtotavoitteena se olisi mitätön.

          • avatar Ville-Matti Vilkka sanoo:

            kiitos täsmennyksestä… miljoonakin on usein liikaa arkijärkeen. Pitää opetella puhumaan rahasta kuin Nättijussi tai huumeparonit, joille raha on enemmän tilavuus tai painomitta.

          • avatar Antti Sulonen sanoo:

            Tuon Ville-Matin linkin lukaisin, mutta en siellä liikevaihdosta nähnyt sanaakaan, tai euroakaan. Rahoitukseen siellä tosin pistettiin jonkin verran ja tuon rahoituksen maksajat on tiedossa.
            Muutenkin tuo teksti oli ympäripyöreää ei konkreettista tekemistä. Tuolla tasolla se tietenkin on yleisluontoista ja paljolti haihattelevaa, ”josko onnistuttaisiin”. Ihmeisiinkin siellä uskotaan, kuvitellaan, että ihminen tekee ihmeitä.

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Ei ole kovin mukavaa kun hellepäivänä läheisen tilan lehmät tulevat rantaan, hännät nousevat kusikaaret lentävät sekä lehmänläjät. Kun lähdet muutaman tunnin päästä uimaan lehmänläjä kelluu silmiesitasolla vastaa. Ympäristöviranomaisen kanta: kuuluu suomalaiseen maalaiskulttuuriin.

        • avatar Erkki Strömberg sanoo:

          Tämä Laurin esilletuoma tapahtumaketju sai minut ajattelemaan asiaa: Onko näin?
          Ensin täytyisi tietää onko kyseessä tuotantoeläimet siis lypsylehmät vai maisemahoitaja naudat?
          Tällä tiedolla on ratkaiseva ero!
          Jos kyseesä on maisemahoitajat on heidän toimenpiteensä ilmeisen luvallinen koskapa eivät muuten voisi tehtäväänsä suorittaa, eli syödä rantapöheikköä ja kasvillisuutta veden ja maan rajalta.
          Jos kyseesä on tuotantoeläimet eli lypsylehmät ei toiminto ole sallittua maidon hykieniamääräysten vuoksi. Lypsylehmä ei saa juoda laitumella ollessaankaan ns luonnonvettä, ojasta tai järvestä vaan se on tuotava kaivosta tai yleisestä vesijohtoverkosta.
          En tiedä on ko eläinten tuottamalla paskalla mitään eroa ja jos on kunpi onpi pahempaa uimavedelle, tuotantoeläin lehmän paska vai maisemanhoitaja ylämaan karjan sonnin paska!
          Sianpaska ei ainakaan aikoinaan parantanut Ormajäeven uintikelpoisuutta kun sitä vuosikaudet Osuusmeijerin sikalasta suoraan Ormajärveen valui.
          Viime kesä HS-Veden ja partiolaisten yhteisestä kokeilusta ihmispaskan parantavasta vaikutuksesta Ormajärven vedenlaatuun voimme vain tällähetkellä arvailla ja odotella tuloksia ensi kesän uimakautena.
          Vihjeitähän tulevasta antoi Keski-Hämeen palstalla puhdistamonhoitaja Pikomäki: ”Minä en ui Ormajärvessä”

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Takavuosinahan sitä on pidettävä 1980 lukuakin. Asuin siihen aikaan eräässä Etelä-Suomen pienessä kaupungissa, josta silloinen kaupungin ympäristösihteeri pääsi tutustumiskäynnille Neuvostoliittoon. Tiesimme jo ennen hänen matkaansa, että kyseessä on hänen kohdallaan matka paratiisiin. Ja tosiaankin hänen palattuaan opintomatkalta ei ollut hehkutuksella rajaa kuinka ympäristöystävällisesti ja taitavasti suuressa naapurimaassa onkaan hoidettu kaikki jäteasiat. Suomessa oltiin kuulema jo silloin valovuosien takana kehityksestä, kuinka kaukana sitä nykyään mahdetaankaan olla.

  6. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ei osallistu keskusteluun aloittamastaan aiheesta. Hän heittää vain luun rahvaan kaluttavaksi. Tyypillistä kokoomuslaista asennevammaa ja ylemmyydentuntoa. Voin sanoa ettei sille tunteelle ole perusteita.

    Jos kokoomuksen jäseninä ja äänestäjinä olisivat vain jäsenyydestä hyötyvät, puolue kannatus olisi 5 – 10 %:n luokkaa. Puolueen onneksi Suomesta löytyy väestöä, joka haluaa lukeutua parenpaan västöön vaikka vain äänestämällä kokoomusta.

    Voin esittää tällaisen kannanoton koska olen puolueista vapaa ja voin äänestää vaikka kokoomusta, mikäli puolue ajaa aidosti itsenäisen Suomen ja suomalaisten asiaa ja hyvinvointia.

    s

    • Itsenäisen suomen? Minkä ihmeen itsenäisen?
      Eihän suomi ole ollut itsenäinen kuin vain vähän aikaa, loputkin rippeet itsenäisyydestämme annoimme pois vuonna 1993 kun aloimme kauppaamaan itsenäisyytemme rippeitä Euroopanunionille. Ja mitäpä saimme maksuksi siitä. Muutamia miljoonia ylimääräisiä maataloustukia! Euroon liittymisen myötä ja siitä seuranneiden vastuumaksujen takia olemme nekin miljoonat maksaneen miljardeina takaisin, itse itsensä köyhdyttäneille eurotalousvaltioille jotka eivät edelleenkään ole saaneet talouttaan kuntoon, vaan koko ajan pyytelevät lisämiljardeja, vaikka omistavat suunnattomat kultavarannotkin siinä sivussa. Sosiaalitoimistossakin aina sanotaan että syökää ensin säästöt ja luopukaa turhista menoista ja tulkaa sitten vasta pyytämään sossuapua. Samoin pitäisi tehdä euro-rahaliitossakin.
      Mutta mitäs, suomesta annetaan kyselemättä ja vaatimatta mitään ja säästetaan sekä leikatan itse omaa hyvinvointiamme.
      Minua nää itsenäisyyl pölinät niin keljuttaa, ollaan olevinamme mukaitsenäisia kun kaikki paskadirektiivejä myöten määräillään brysselissa ja nää suomimepitkin vaan on jatkuvasti enemmän ja enemmän huolissaan siitä kuinka afrikkalaislapsilla on koulutarvikkeita ja maistuvaa ruokaa, tai kuinka paljon muovipulloja kelluu valtamerissä.

      Minä en ole ainakaan yhtään muovipulloa valtameriin heitellyt, enkä muuallekaan.
      Nehän voi polttaa vaikka saunan uunissa puiden seassa, samaten kartonkiset maitopurkit sun muut, kaikki mikä palaa poltan, ruuantähteet syö koira tai varikset tunkiolta. Lähinnähän sitä voi osaopäätöksillään parhaiten vaikuttaa jätteen määrään. Ei osta mitään turhaa paskaa nurkkiin kuleksimaan. Makkarat palvelutiskistä paperiin kääräistyinä ja paperit voi sitten muuttaa lämpöenergiaksi. Tölkkisäilykkeitä en osta tai syö, ei siis tule metallijätettäkään. Mulla on roskapönttö portilla ja viimeiseen puoleenvuoteen siihen ei ole kertynyt muuta kuin lunta kannen päälle. Maksut vaan pitää silti maksaa, vaikkei jätettä tulekaan. Joku kokomuslainen kun on sattunut keksimään sellaisen rahastusautomaatin.. tai sitten sekin on niitä EUn pirullisia juonia kuinka köyhiä uunotetaan…

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Kai Jätkällä on ulkohuussi, kompostoituna siittä saa hyvää kasvi-ja perunamaan lannoitetta.

  7. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Totta puhut Kuningasjätkä. Ei Suomi ole ollut itsenäinen kuin lyhyen ajan Neuvostoliiton kaaduttua. Kiirehdimme toisen suurvallaksi pyrkivän syliin, Euroopan Unioniin. Kiittäkäämme siitä Esko Ahoa (kesk) ja Pertti Salolaista (kok). Ja oman rahan menetyksestä Paavo Lipposta (demari).

    Europarlamentaarikkoamme Pietikäistä ei näytä kiinnostavan rahvaan kanssa keskustelu edelleenkään. Toivottavasti hän saa nämä viestit luettavakseen.

    • avatar Uskomatonta tuubaa sanoo:

      Eurosta saamme kuitenkin pääosin kiittää Sauli Niinistöä. Hänet palkittiinkin myöhemmin presidentin vialla

      • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

        Eiköhän se ollut Esko Ahon hallitus ja Pertti Salolainen sekä Mooses Lipponen, joidenEU-kiima oli kaikista kovin. Ennen äänestystä sanottiin, että Suomi tulee olemaan EU_n nettosaaja vuosikaudet. Taisi mennä pari vuotta kun olemme olleet suhteessa suurin maksaja ja mitä tapahtunee brittien eron jälkeen. Perehdyin aika tarkoin mitä kaikkea EU.sta on saatavissa mm alueiden kehittämiseen ja äänestin liittymisen puolesta. Kaduin jo muutaman vuoden jälkeen.

        • avatar Antti Sulonen sanoo:

          En ole katunut, että äänestin liittymisen puolesta, enkä kadu vieläkään. Minulla ei ole tietoa mitenkä asiat olisivat, jos Suomi ei olisi liittynyt EU:oon. Vahva epäilys ettei asiat paljonkaan paremmin olisi, jos lainkaan. Vahvasti uskon ettei esim. mersuja Uudessa kaupungissa koottaisi eikä Turun telakalla laivoja saksalainen perheyhtiö rakentaisi, jos Suomi olisi ns. yksinäinen Venäjän alainen sinkkiämpärien vastaanottaja pilateraalikaupassa.

          • avatar Uskomatonta tuubaa sanoo:

            Niinhän se on, emme tiedä kuinka asiat olisi nyt jos liittymistä euvostoliittoon ei olisi tapahtunut.
            Sen sijaan tiedämme tasan tarkkaan kuinka kävi kun liityimme , perseelleen meni ja rumasti.
            Tämän toteamiseksi ei tarvita selvännäkijää pelkkä rehellinen tosiasioiden tunnustaminen riittää.

  8. avatar Eero Heikkinen sanoo:

    Emme ole vielä nähneet todellista Euroopan Unionia. Jonkinlaisen kuvan tulemme saamaan Englannin neuvotellessa erostaan. Kaikkien tulee olla tarkkana ja lukea rivienkin välit totuuden selvittämiseksi. Englanti tavoittelee nyt esiin tulleiden tietojen perusteella sitä oikeata vapaakauppatilannetta ilman alistavia säännöksiä ja yhteisiä kassavaroja. Todellinen vapaakauppa ei tarvitse massiivisia organisaatioita ja klubitoimintoja, joita Maltallakin nyt on meneillään. Hauskojahan ne ovat Maltan reissut politikoille.

    • avatar Antti Sulonen sanoo:

      Tuppaa vain tuo vapaakauppa pienemmässäkin mittakaavassa olemaan vaikeata, saati sitten valtioiden rajoja ylittävässä kaupassa. Tekeekö paikallinen osuustoimintakauppa tai yksityinen K-sektori vapaasti kauppaa lähituottajan kanssa?

Jätä kommentti

css.php