Eurooppa kaipaa lisää riskipääomaa

Eurooppalainen talous on äärimmäisen riippuvainen perinteisestä pankkirahoituksesta. Vaikka talouskriisin pahimmasta aallokosta on noustu kuivemmille vesille ja talouden perusluvut antavat aihetta varovaiseen optimismiin, nousee PK-yritysten rahoitus edelleen yhdeksi suurimmista talouden kompastuskivistä. Pankkien mahdollisuudet rahoitukseen ja yritysten rahoitustarpeet eivät tunnu kohtaavan: tarvitaan monipuolisempia rahoituslähteitä. Ongelmana on erityisesti uusien, innovatiivisten – ja tätä kautta myös riskialttiiden – ideoiden, projektien ja yritysten rahoitus.

Eurooppa tarvitseekin kipeästi enemmän koko sisämarkkina-alueella toimivia bisnesenkeleitä ja riskipääomarahoitusta. Oman vastauksensa tähän pyrkii antamaan tänään (22.3.) talous- ja raha-asioiden valiokunnassa äänestetty lakiuudistus. Vastaan uudistuksesta parlamentin raportöörinä.

EU:n riskipääomamarkkinat laahaavat edelleen kaukana lähimmän vertailukohtamme, Yhdysvaltojen jäljessä: investointimäärien osalta EU:n markkinat ovat noin viisi kertaa pienemmät kuin Atlantin takaiset. Eurooppalaiset riskipääomamarkkinat ovat sirpaloituneet kansallisiksi, mikä myös rajoittaa täällä toimivien rahastojen kasvua. Verrattuna yhdysvaltalaisiin rahastoihin, eurooppalaiset riskipääomarahastot painivat pitkälti kääpiösarjassa. Oppia hyvin toimivista riskipääomamarkkinoista voisi hakea myös Aasian suunnalta tai Israelista.

Ongelmaksi tämä muodostuu erityisesti silloin, kun rahasto on päässyt tavoitteeseensa: löytänyt toimivan idean ja yrityksen. Vahvassa kasvuvaiheessa oleva start-up kaipaa usein juuri nopeimman kasvun vaiheessa rahoitusta, jota suhteellisen pienillä rahastoilla ei välttämättä ole yritykselle tarjota. Kun follow-up -rahoitusta ei Euroopassa ole tarjolla, on vaihtoehdot etsittävä muualta; ei ole lainkaan epätavallista, että kasvuvaiheessa yritykset siirtyvät Euroopasta Piilaaksoon.

Ongelma ei ole uusi, eikä tiedostamaton. Jo vuonna 2013 annetulla asetuksella luotiin uusi eurooppalainen riskipääomalle suunnattu passi (”EuVECA”), joka loi yhteiset pelisäännöt riskipääomarahaston markkinoinnille ja varainkeruulle ympäri Euroopan. Samalla luotiin myös toinen eurooppalainen markkinointipassi, joka oli suunnattu yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneille rahastoille (”EuSEF”). Kumpikaan näistä eurooppalaisista passeista ei saavuttanut täysin toivottua tulosta: huhtikuussa 2016 rahastoja koskevaan tietokantaan oli rekisteröity 70 EuVECA-rahastoa ja vain neljä EuSEF-rahastoa.

Osana EU:n laajempaa pääomamarkkinaunioni -hanketta komissio antoi esityksen näitä kahta eurooppalaista passia koskevien asetusten uudistamisesta. Pääomamarkkinaunionin laaja päämäärä on poistaa esteitä pääoman liikkumiselta jäsenmaasta toiseen ja näin helpottaa eurooppalaisten yritysten rahoitustilannetta. EuVECA ja EuSEF -passien uudistaminen istuu tähän päämäärään paremmin kuin hyvin. Tavoitteena on lisätä riskipääomarahoitusta helpottamalla sen rajat ylittävää toimintaa.

Nyt uudistuvalla lainsäädännöllä helpotetaan rahastojen rekisteröitymistä ja varmistetaan, ettei kukin kansallinen viranomainen vaadi rahastoilta perusteettomasti kansallisia rekisteröinti- ja valvontamaksuja. Tämä nykyisin yleinen käytäntö on täysin eurooppalaisen passin ajatuksen vastainen ja ehdotan, että parlamentti tukee ehdotusta tällaisten ylimääräisten maksujen täyskiellosta. Lisäksi myös isommille rahastonhoitajille avataan mahdollisuus hallinnoida EuVECA/SEF -rahastoja, minkä lisäksi rahastojen mahdollisuutta antaa yllämainittua follow-up -rahoitusta lisätään.

Komission ehdotukseen liittyi laajempi ehdotuspaketti, jolla kokonaisuudessaan pyritään lisäämään riskipääomarahoitusta unionissa. Paketin ehdotuksia ovat muun muassa EU:n budjettituki ”rahastojen rahastolle”, jolla voitaisiin houkutella pääomaa suurilta yhteisösijoittajilta. EU:n rooli tässä on olla tavallaan houkutuslintuna, kantamassa suhteellisesti suurempi riski rahaston tekemistä investoinneista. Näin yksityinen pääoma saadaan helpommin osallistumaan rahastoon – sekin toki omalla riskillään, joka ei kuitenkaan kasva liian mittavaksi. Tämän lisäksi komissio pyrkii selvittämään riskipääomaa koskevia kansallisia käytäntöjä ja tätä kautta antamaan suosituksia parhaiden käytäntöjen edistämiseksi. Rahastojen kansallinen verokohtelu – joka on EU-kompetenssin ulkopuolella – muodostaa edelleen yhden suurimmista kompastuskivistä yhteiseurooppalaisille rahastomarkkinoille. Tällä saralla katse kääntyy jäsenmaihin, joiden tulisi ottaa opiksi toisiltaan ja helpottaa tältä osin rahastojen toimintaa ja samalla eurooppalaisten PK-yritysten rahoituksen hankintaa.

Valiokuntaäänestyksen jälkeen aloitamme lainsäädäntöä koskevat neuvottelut jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa. Tavoitteena on löytää yhteisymmärrys uusista säännöistä vielä ennen kesälomia.

4 kommenttia artikkeliin “Eurooppa kaipaa lisää riskipääomaa”
  1. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Sä Sirpa kirjoitat lepertelyjäsi aivan väärään foorumiin! Täällä Häsan sivuilla on vaan omaa napaansa, napanöyhtästä puhtaaksi kaivelevia tyypejä joilla ei ole muuta kun yhteiskunnan rahaa jaeltavina Afrikan entisten presidenttien leskille ym. autokauppa kolmio-neliöihin.

    Ei täältä Hämeestä euroja heltiä, eikä muualtakaan suomenmaasta, varsinkaan riskibisneksiin!
    Sen verran on takkiin tullut yhdelle jos toiselle, että oppi on mennyt jo kaaliin usealle!

    Kaikkein parasta Sirpa olisi jos menisit pyytämään Ameriikan Presidentiltä(Trumph) apua, sillähän niitä miljardeja on ja jos loppuu niin se määrää FEDin painamaan lisää setelirahaa!

    Suomesta alkaa olla manit loppu, itseasiassa on jo ollut siitä lähtien kun se sun melkein-sukulaisesi JyrkiBoy.& Demari Jutta hukkasivat miljaardit tyhjän-elvytykseen ja Jyrki sai palkkioviran siitä hyvästä EUlta ettei lasten tarvitsisi nälkää nähdä ja homekouluissa kouluaan käydä!..

    Niin että riskibisnekset sikseen nyt ja yritetään mieluuten nousta suosta ja kehittää nykyisyyttä nyt, ja ehkä tulevaisuuteen.

    Bisineshommissa kun on se riski jo sinänsä ettei tuottoa tulekaan, joka on p¤skahomma sinänsä ja jos joku miljardööriksikin rikastuu, niin aina kannattaa muistaa ettei käärinliinoissa ole taskuja, joten joskus joutuu kuitenkin jättämään varansa sellaiselle joka onkin loppupelissä täysi idiootti raha-asioissa.

    Ja niitähän muuten suomen-niemellä onkin enemmistöedustus, eritoten kaikki politikot ovat heitä!

    Että Sikäli…..

  2. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Sitä kato EU vetää pakolla kansalaisia, kuin pässiä narussa teuraalle, millonka minkäkin toilauksen maksuun.

    Onneksi sentään on kuitenkin kaksi sellaista asiaa joihin ketään ei voi pakottaa,;
    Ensimäinen on velanotto,!. Ketään ei voi pakottaa ottamaan henkilökohtaista velkaa, niin paljon ettei sitä kykene maksamaan takaisin. Velanotto perustuu vapaehtoisuuteen Jos ei tarvitse velkaa ei sitä voi kukaan pakottaa ottamaan.

    Toinen juttu on sijoittaminen, jos ei joku, vaikka olisikin rahaa yllinkyllin, halua ryhtyä sijoittelemaan niitä laillistettujen pankkihuijareiden bonuksiin, optioihin ja tulospalkkioihin, niin eipä siihenkään voitane pakottaa ketään!?

    Vai olenko väärässä?
    Onko kenties jo EU.ssa alettu suunnittelemaan edellä mainittuihin seikkoihin liittyväiä pakkolakeja?

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Joko se riskiraha loppui, eikö täältä lähtenyt joku poliitikko EU:n sitä hoitelemaan. Suomi ei kuulemma ole liiemmälti hakenut. Taisi jäädä nytkin ilman.

  4. Kansalaiset on sijoittaneen omasta hyvinvoinnistaan tinkimällä riskirahaa EUn syövereihin jo miljardeja, lisäksi rahaa in syydetty Islantilaispankkien tukemiseenkin. Vaikka politikot aikoinaan vakuuttelivat että takuut saadaan ja me tienataankin vielä riskisijoituksilla, niin epäilenpä että ne jutut olivat pa#kapuhetta,?. Ei me niitä rahoja saada koskaan takaisin, vaan joudumme entistä enemmä tuuppaamaan sitä lisää, sillä markkinat vetää ja varsinkin suomalainen rahanvienti sujuu!
    Kun suomea johdetaan yritysmaailmahengessä nykyään, niin miksipä ei vaadittaisi politikoilta tulosvastuuta.
    Jos ei tulosta synny niin palli alta ja uusi henkilö kehään, bonukset ja muut palkkiovirat ym. on syytä lakkauttaa!

    Muistakaapa nyt kuntavaaleissa vaatia allekirjoituksia vaali-lupailijoilta sopimuspapereihin, että on mustaa valkoisella todisteeksi, siitä mitä tuli luvattua. Ja jos hommat ei suju niin oikeuteen vaan ja korvausvaateeiden kanssa!

    Että…Sikäli….

Jätä kommentti

css.php